MÄNTYHARJU

Mäntyharju
Toivolan kylä N:o 17
Pinta-ala yli 700 ha (1897)
Torppia 2 (1830)
Talo sai nimensä Hämäläisistä, joiden omistuksessa se oli vuoteen 1804 asti.

Omistajat:
Hämäläisten jälkeen nimismies Carl Fredrik Antell hankki kartanon omistukseensa. Omistus siirtyi pian nimismies Gerhard Stiernvaldille ja tältä 1810-luvulla nimismies K. M. Forsströmille. Tämän suvulla Hämäläinen oli vuoteen 1897 saakka. Sen jälkeen omistajaksi tuli Pietari Nironen, jonka perikunnalla talo oli ainakin vielä 1920-luvulla. Vuonna 1967 omistajana oli August Tuukkanen.

Rakennukset: ..

Lähteet:
Favorin 1975 s. 284, 286; Favorin 1983 s. 182.

Mäntyharju
Lahnaniemen kylä N:o 18
Pinta-ala 255 ha (1907)
Torppia 7 (1830)

Omistajat:
Nimismies Aksel Samuel Laurell muodosti kartanon yhdistämällä 1760- ja 1770-lukujen vaihteessa kaksi Lahnaniemen kylän taloa Lahden hoviksi. Hänen jälkeensä omistajaksi tuli 1800-luvun alussa nimismies Carl Fredrik Antell, jonka suvulla kartano oli vuoteen 1886 saakka. Sen jälkeen omistajat vaihtuivat muutaman vuoden välein. Ensin 1886 isännäksi tuli kapteeni K. A. Grahn, sitten 1890 Antti Nikkinen, 1892 Sipi Pippuri, 1897 Vihtori Puhtila ja 1904 Toivo Ahvenainen. Ahvenaisilla Lahti oli vielä 1990.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Mansardikattoinen, kaksikerroksinen, rapattu päärakennus on vuoden 1820 tienoilta. Sitä on uusittu vuonna 1919. Talo on toiminut jonkin aikaa kestikievarina ja siellä on myös istuttu käräjiä. 1820-luvulta on peräisin myös tilan maalla sijaitseva Antell - suvun hautausmaa. Sen vieressä on jo kustavinsodan aikana käyttöön otettu hautausmaa. Pihapiirissä on myös navetta vuodelta 1912 ja vanhoja talousrakennuksia.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 150; Favorin 1975 s. 284, 286; Favorin 1983 s. 182; Suomen maatilat 1932 p. 179; Suomenmaa 1924 s. 73; Åström 1993 s. 406.

Lahden hovi, Kirsti Kovanen, 1982

Mäntyharju
Toivolan kylä N:o 13
Pinta-ala 269 ha (1906)
Torppia 3 (1830)

Omistajat:
Ennen 1740-lukua omistajana oli kirkkoherra Zachris Cygnaeus. Hänen jälkeensä 1740-luvulla omistajaksi tuli salpietarikeittimöiden johtaja Abraham Argillander, jolta talo siirtyi hänen vävylleen, komissionimaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelmille. Godenhjelmeilla Ryönä oli 1800-luvun jälkipuolelle saakka, minkä jälkeen omistajaksi tuli K. F. Forsström, 1888 Axel Kyander, 1899 Taneli Laurila, saman vuoden lopulla Heikki Tenhunen ja 1907 Arndt Honkanen. Honkasilla Ryönä on edelleen.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Osittain kaksikerroksinen, poikkipäädyllä varustettu päärakennus on vuodelta 1866 ja sitä on uusittu 1931 sekä 1960. Etusivulla on pilareiden kannattama parveke.
Pihapiirissä on väentupa ja aittarakennuksia.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 149; Favorin 1975 s. 284, 286; Favorin 1983 s. 182; Suomen maatilat 1932 p. 186; Åström 1993 s. 406.

Ryönän hovi, Kirsti Kovanen, 1982

Mäntyharju
Mynttilän kylä N:o 1
Pinta-ala 962 ha (1866)
Torppia 8 (1830)

Omistajat:
Vuonna 1768 Tyllilän omistajaksi tuli salpietarikeittimöiden johtaja Abraham Argillander. 1800-luvun alussa vuoteen 1807 omistajana oli varusmestari B. J. Godenhjelmin leski, jolta kartano siirtyi komissionimaanmittari Adolf Fredrik Godenhjelmille. Godenhjelmeilla Tyllilä oli vuoteen 1867 saakka. Heidän jälkeensä isäntänä oli maanviljelijä Kustaa Vitikainen. Hänen perillisiltään Tyllilä siirtyi vuonna 1917 Mäntyharjun kunnan omistukseen. Vuonna 1919 siinä alkoi toimia lastenkoti ja 1958 metsäkoulu.

Rakennukset:
Puinen, yksikerroksinen, pitkä päärakennus on noin 1830- tai 1840-luvulta.

Lähteet:
Favorin 1975 s. 284–286; Favorin 1983 s. 177, 182; Suomen maatilat 1932 p. 181; Suomenmaa 1924 s. 73.