KANGASNIEMI

Kangasniemi
Kutemajärven kylä N:o 13
Säteri, sotilaspuustelli
Pinta-ala 1 077 ha (1924)
Torppia 10 (1900-luvun alussa)

Omistajat:
Alahovi oli 1600-luvun jälkipuolella Baltian saksalaisen everstiluutnantti Yxkullin säterikartano. Sen jälkeen siitä tehtiin sotilasvirkatalo. Viimeinen virkatalonhaltija vuonna 1809 oli Jakob Gabrien Hougberg. Vuonna 1865 vuokraajaksi tuli Jere Viinikainen, jonka suku viljeli taloa vielä 1960-luvulla ja joiden omistuksessa kartano on edelleen.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Päärakennuksen vanhempi osa on vuodelta 1759 ja laajennusosa vuodelta 1856. Osittain kaksikerroksinen hirsirakennus on vuorattu, ja pihan puoleisella sivulla siinä on poikkipääty.
Pihapiiriä reunustaa hirsinavetta vuodelta 1901, tuparakennus ja kaksikerroksisia aittoja 1800-luvulta.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 104; Manninen 1953 s. 126, 412; Suomenmaa 1924 s. 110–111; Suuri maatilakirja 1965 s. 1196; Wirilander 1953 s. 236–237.

Kangasniemi
Kaihlamäen kylä N:o 4
Pinta-ala 277 ha (1830)
Torppia 2 (1830)

Omistajat:
Hännilän ensimmäinen säätyläisomistaja oli 1700-luvun puolivälin tienoilla kersantti A. von Becker. Hänen jälkeensä 1790–1827 omistajina oli nimismies Limatius ja majuri S. O. Stålhane. 1820-luvulla omistajiksi tulivat taas von Beckerit. Komissiomaanmittari G. G. von Beckerin jälkeen 1850-luvun puolivälissä isännäksi tuli A. Qvist, sitten 1890-luvulla kunnallisneuvos Matti Ikonen ja 1920-luvulla vuoteen 1928 hänen poikansa Vilho Ikonen. Sen jälkeen omistajina ovat olleet J. A. Järvenpää, Uuno Rutanen, J. E. Heiskanen ja vuodesta 1957 Hannes Kortekallio. Vuodesta 1980 lähtien Hännilä on kuulunut Klemolan suvulle.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Mansardikattoinen, kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1914.
Navetta on vuodelta 1936.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 103; Manninen 1953 s. 412; Suomen maatilat 1932 p. 119–120; Suomenmaa 1924 s, 111; Suuri maatilakirja 1965 s. 1206; Åström 1993 s. 406

www.jukkajoutsi.com

Kangasniemi
Kutemajärven kylä N:o 3
Pinta-ala noin 820 ha (1828)
Torppia 9 (1830)

Omistajat:
Säätyläisomistus Paappalassa alkoi 1700-luvulla, kun everstiluutnantti G. A. Tigerstedt hankki sen omistukseensa. Hänen jälkeensä isäntänä oli 1788–1808 kersantti Anders von Becker. Hänen leskensä omisti talon vuoteen 1838.
1900-luvun alkuun mennessä talo oli jakaantunut useaksi tilaksi ja oli talollisten omistuksessa.
Vuodesta 1986 lähtien Paappala on kuulunut Kimmo Laitiselle ja Päivi Koposelle.

Rakennukset:
Lautavuorattu, hirsinen, yksikerroksinen päärakennus on peräisin 1900-luvun alusta. Viimeksi se on peruskorjattu 2000-luvulla.
Pihapiirissä on myös vanhoja karjatiloja, aitta, puimala ja riihi.

Lähteet:
Manninen 1953 s. 419-420; Åström 1993 s. 405.

Kangasniemi
Reinikkalan kylä N:o 1
Pinta-ala 1 264 ha (1832)
Torppia 12 (1830)

Omistajat:
Reinikkala oli 1700-luvulla luutnantti Adolf Tujulinin hallussa. Hän myi talon vuonna 1774 kapteeni Erik Ludvig Tigerstedtille, jonka suvulla se oli vuoteen 1867. Tigerstedteilta Reinikkala siirtyi perintönä tilanomistaja Julius Jungille, jolta se 1800-luvun lopulla siirtyi hänen vävylleen varatuomari Arthur Granrothille, jolla oli vielä 1920-luvulla. Vuonna 1930 omistajiksi tulivat Aarne ja Allari Seppä. Vuonna 1990 Reinikkala oli Havulinnojen omistuksessa. Nykyinen omistaja on Katja Vaittinen, joka 2008 perusti tilalle Iivarin Vintti nimisen majoitusyrityksen.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Klassisistinen, yksikerroksinen, vaakavuorattu päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta.
Pihapiirissä on pitkäräystäinen parviluhtiaitta ristikkokaiteinen ja puutarhassa huvimaja.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 104; Manninen 1953 s. 419–421; Suomen maatilat 1932 p. 123; Suomenmaa 1924 s. 111; Åström 1993 s. 406.

www.iivarinvintti.fi

Reinikkala. Pihasivu, 1982

Kangasniemi
Ohensalon kylä N:o 3
Pinta-ala 1 217 ha (1825)
Torppia 10 (1830)

Omistajat:
Sarvikoski kuului 1700-luvulta 1800-luvun lopulle von Becker - suvulle. Kapteeni F. von Beckerin vävyn, senaattori E. Nymanin isännyydessä se oli vuoteen 1924 asti. Sen jälkeen omistajana oli mm. Laitisia ja Svinhufvudeja. Vuonna 1980 omistajana oli hovioikeudenneuvos P. Svinhufvud.

Rakennukset:
Päärakennus paloi kokonaan 1922.

Lähteet:
Manninen 1953 s. 421–422; Suomenmaa 1924 s. 111; Åström 1993 s. 405.

Kangasniemi
Suurolan kylä N:o 1
Säteri, puustelli
Pinta-ala 516 ha (1837)
Torppia 8 (1830)

Omistajat:
Ennen 1700-luvun alussa alkanutta virkatalokautta Suurolassa asui 1600-luvun alkupuolella Henrik Klaunpoika, joka mahdollisesti oli lääninherra von der Pahlenin "aatelisvouti". Viimeinen virkatalonhaltija vuonna 1809 oli Georg Magnus Järnefelt. Hänen jälkeensä valtion omistuksessa olevan virkatalon vuokraajina oli Molandereita, Hännisiä, von Fieandteja, Häkkisiä, Niirasia sekä O. Niirasen vävy J. Lang vuodesta 1872. Vuonna 1914 vuokraajaksi tuli nimismies N. J. Langinkoski, joka 1932 lunasti talon itselleen. Tällä suvulla Suurola on edelleen.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Päärakennus on todennäköisesti 1800-luvun alkupuolelta. Se on pitkä, vuorattu, satulakattoinen hirsitalo, jossa on pihan puolella umpikuisti.
Siipirakennuksena on aittarivi vellikelloineen sekä navetta vuodelta 1921. Pihapiirin ulkopuolella on aittarakennus ja makasiini.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 102; Manninen 1953 s. 124, 412; Suomen maatilat 1932 p. 124; Åström 1993 s. 406. Arkisto MMA:ssa.