HEINÄVESI

Heinävesi Kuittuan kylä N:o 13
Rustholli
Pinta-ala 360 ha (1818)
Torppia 5 (1830)

Omistajat:
Honkamäen alkuna oli Heinäveden Rantasalon Pyyvilän kartano, jonka kapteeni Konrad von Vegesack oli hankkinut itselleen 1690-luvulla. Isonvihan jälkeen talo siirtyi ratsumestari Henrik Oppmanille, jonka pojilta vänrikki Alexander von Becker 1774 osti kartanoon kuuluvan Honkamäen ulkopalstan ja rakennutti sinne kartanonsa. Von Beckereillä Honkamäki oli vuoteen 1838, jolloin se siirtyi Pakarisille. Vuonna 1917 Honkamäen omistajaksi on merkitty Ab Tornator.

Rakennukset:

Lähteet:
Hämynen 1986 s. 157, 484; Åström 1993 s. 412.

Heinävesi
Karvion kylä N:o 1
Pinta-ala 1 115 ha (1870)
Torppia 27 (1830)

Omistajat:
Talo oli 1700-luvun puolivälin tienoilta vuoteen 1798 kapteeni G. W. von Nandelstadtin omistuksessa. Hän möi sen Alexander Magnus von Beckerille, jolta se 1800-luvun alussa siirtyi Gustaf Heintziukselle. Hänen kuoltuaan 1810 leski Lovisa Ulrika Kyander hoiti Karviota vuoteen 1824, minkä jälkeen se siirtyi hänen perillisiltään Lovisa Ulrikan veljelle, Papinniemen omistaja hovisihteeri Johan Kyanderille. Tällä suvulla Karvio oli ainakin vielä 1880. Myöhemmin tiluksille perustettiin kruununpuisto.

Rakennukset: ..

Lähteet:
Hämynen 1986 s. 153, 481; Mielonen 1986 s. 502; Åström 1993 s. 411.

Heinävesi
Papinniemen kylä N:o1
Rustholli
Pinta-ala 1 806 ha (1829)
Torppia 30 (1830)

Omistajat:
Papinniemen kartano muodostettiin Rantasalmen vanhimman kuninkaankartanon, Rantakartanon, ulkopalstalle 1770-luvulla. Ensimmäisenä isäntänä oli vänrikki Johan Kyander. Heidän omistuksessaan Papinniemi oli ainakin vielä 1880-luvulla. Sen jälkeen kartano kuului kenraalimajuri K. Hj. Granfeltille vuoteen 1892, Enso Oy:llä vuoteen 1908 ja Oy H. Saastamoinen Ltd:lle vuoteen 1946. Saastamoiselta Papinniemi siirtyi vuonna 1946 Valamon luostarille, joka tuolloin siirrettiin Laatokan saarelta Heinäveden Papinniemeen.

Rakennukset:
Kolmikerroksinen, saumavuorattu päärakennus on vuodelta 1929 ja on nykyään luostarin käytössä.
Pienemmät asuinrakennukset, aitat ja viljamakasiini ovat 1800-luvulta. Miespihalla on myös vanha kellotorni ja kirkko, jossa nykyään on luostarin museo. Karjapihaa reunustavat entiset talousrakennukset, joissa nykyään on vierasmajoja sekä ravintola.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 58; Hämynen 1986 s. 151–156, 485; Mielonen 1986 s. 508; Suomen maatilat 1932 p. 41; Åström 1993 s. 411.

Heinävesi
Hasumäen kylä N:o 12
Pinta-ala 2 546 ha (1843)
Torppia 14 (1830)

Omistajat:
Pilppa muodostettiin Ahvensalmi nro 2:n ulkopalstalle, ja sen ensimmäinen omistaja oli 1800-luvun alussa hovikamreeri Carl Brunou. Brunoun suvulla Pilppa oli vielä vuonna 1880. Sen jälkeen se tuli Hackman & Co:n omistukseen, jolla oli vielä 1930-luvulla.

Rakennukset: ..

Lähteet:
Hämynen 1986 s. 478; Åström 1993 s. 411.