PIEKSÄMÄKI

Pieksämäki
Pyhityn kylä N:o 2
Pinta-ala 745 ha (1795)
Torppia 3 (1830)

Omistajat:
Omistajana oli 1700-luvun jälkipuoliskolla nimismies Nils Asp, sitten vuoteen 1809 nimismies Wilhelm Roschier, vuoteen 1856 hänen leskensä ja vuoteen 1865 sukuun kuuluva provisori A. F. Brunou. Muita omistajia ovat olleet tohtori T. A. Tigerstedt ja kirkkoherra K. F. Salovaara. Vuonna 1980 tilalla toimi Osuuskunta Itäjalostus.

Rakennukset:
Päärakennus paloi 1907.

Lähteet:
Lappalainen 1961 s. 490; Åström 1993 s. 415.

Pieksämäki
Kirkonkylä N:o 2
Pinta-ala 1 014 ha (1857)
Torppia 9 (1830)

Omistajat:
Kartano oli Gahmbergien omistuksessa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkupuolelle. Heiltä se siirtyi Nykäsille, joilla oli ainakin vielä 1900-luvun alussa. Tyrväisille talo tuli vuonna 1914 ja oli heillä vielä 1960-luvulla.

Rakennukset:
Mansardikattoinen, nyt jo purettu päärakennus oli 1800-luvun puolivälin tienoilta.
Päreillä vuorattu hirsinen aitta on rakennustekninen erikoisuus paikkakunnalla.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 170; Lappalainen 1961 s. 486, 492; Suuri maatilakirja 1965 s. 1403; Åström 1993 s. 415.

Pieksämäki
Pyhityn kylä N:o 5
Pinta-ala 673 ha (1825)
Torppia 6 (1830)

Omistajat:
Kartano syntyi, kun majuri Gustaf Adolf Tigerstedt 1781 osti kirkkoherra Petraeuksen leskeltä Pyhityn kylästä talon ja laajensi sen kartanoksi. Tigerstedt - suvulla Meijerhovi oli vuoteen 1910. Kartanoa isännöi 1910-luvulla opettaja A. J. Timonen ja Niilo Ahlgren. Vuonna1919 kartano myytiin kirkkoherra K. F. Salovaaralle, jonka perikunnalla Meijerhovi on edelleen.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Päärakennus on puinen ja osaksi kaksikerroksinen.

Lähteet:
Lappalainen 1961 s. 189; 478–482; Suomen maatilat 1932 p. 198; Suomenmaa 1924 s. 121; Åström 1993 s. 415.

Pieksämäki
Kirkonkylä N:o 14
Pinta-ala 4 450 ha (1924)
Torppia 6 (1830)

Omistajat:
Moisio oli sotilassukujen omistuksessa 1700-luvun alkupuolelta alkaen. Isonvihan jälkeen se oli kersantti Zacheus Amnorin, sitten hänen vävynsä lippumies Henrik Sidensnören ja vuodesta 1801 tämän vävyn, luutnantti Gustaf Henrik Haartmanin (Hartmanin) hallussa. Viimemainitun tytär solmi avioliiton Erik Gabriel Cautonin kanssa, jonka suvulla kartano oli vielä 1960-luvulla. Vuonna 1980 omistajana oli E. Sarkkama. Samalla suvulla kartano on edelleen yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Empiretyylinen C. L. Engelin suunnittelema kaksikerroksinen päärakennus on 1860-luvulta.
Pihapiirissä on myös klassisistinen tupa-aittarakennus, museoksi kunnostettu kivinavetta 1860-luvulta, vaja, sauna, viljamakasiini ja kaksi asuinrakennusta.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 169; Lappalainen 1961 s. 487, 489–490; Suomen maatilat 1932 p. 193; Suomenmaa 1924 s. 121: Åström 1993 s. 414.

Pieksämäki, Moision kartano, pihasivu, 1982

Pieksämäki
Kirkonkylä N:o 1
Sotilaspuustelli
Pinta-ala 248 ha (1799)
Torppia 12 (1830)

Omistajat:
Virkatalon ehkä tunnetuin haltija paikkakunnalla oli kapteeni Isak Erik Tigerstedt, joka sai puustellin haltuunsa 1735. Viimeinen virkatalonhaltija oli vuonna 1809 Johan Reinhold von Törne. Vuonna 1819 everstiluutnantti Torsten Tawast lunasti kartanon itselleen. Hänellä se oli vuoteen 1823 ja siirtyi sitten Tawastin langolle majuri G. Molanderille. Tältä se periytyi hänen pojalleen kapteeni J. F. Molanderille ja sitten tämän sisarelle Agatha Sofia Roschierille. Roschierin suvulla Mäenpää on edelleen. Kartanossa toimii ratsastuskoulu.
Yksityiskäytössä.

Rakennukset:
Päärakennus paloi 1734. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. 1800-luvulla sen keskiosaa korotettiin ja 1900-luvulla rakennus tehtiin kokonaan kaksikerroksiseksi.
Pihapiirissä on myös aitta 1700-luvulta ja muita ulkorakennuksia. Taloon johtaa lehtikuusikuja.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 170; Lappalainen 1961 s. 476, 478; Suomen maatilat 1932 p. 194; Wirilander 1953 s. 240. Åström 1993 s. 414.

Pieksämäki
Nikkarilan kylä N:o 1
Sotilaspuustelli
Pinta-ala 2 400 ha (1886)
Torppia 12 (1830)

Omistajat:
Virkatalon viimeinen haltija oli luutnantti Johan Henrik Afflecht, joka kaatui Revonlahdella vuonna 1808. Kartanokausi alkoi, kun eversti Gustaf Adolf Tigerstedt 1812 lahjoitti Nikkarilan häälahjaksi tyttärelleen. Näin Nikkarilan isännäksi tuli everstin vävy maanmittausinsinööri Pehr Olof Bovallius. Tämän ja hänen vaimonsa kuoltua omistajiksi tulivat Bovalliuksen tyttäret Sofia ja Angelique. Viimemainitun kuoltua 1901 Bovalliusten kausi Nikkarilassa päättyi, ja testamenttilahjoituksella muodostettiin "S. ja A. Bovalliuksen lahjoitusrahasto", jonka varoilla ylläpidettiin Nikkarilan kuuromykkäkoulua ja talouskoulua. Nikkarilan perintötila ja sotilasvirkatalo olivat yhteisviljelyksessä ja tiluksilla oli myös metsänvartijakoulu. Vuonna 1980 Nikkarilassa toimi Kuulovammaisten ammattikoulu. Nykyään Nikkarilassa toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitos. Tilalla annetaan myös ammattiopistotason metsäkoulutusta.

Rakennukset:
Nikkarityylinen koulurakennus on alun perin ollut yksikerroksinen, mutta se on myöhemmin korotettu kaksikerroksiseksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Maria von Fieandt, ja se on vuodelta 1905.
Pihapiirissä on myös pienempi asuinrakennus ja hirsinen vajarakennus.

Lähteet:
Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 167; Lappalainen 1961 s. 482–483, 486; Suomen maatilat 1932 p. 194–195; Suomenmaa 1924 s. 121; Wirilander 1953 s. 603; Åström 1993 s. 415. Arkisto MMA:ssa.

www.bovallius.fi

Pieksämäki
Kirkonkylä N:o 9
Pinta-ala 369 ha (1800)
Torppia 3 (1830)

Omistajat:
Vuonna 1851 omistajana oli kruununvouti Langinkoski. Seuraava omistaja oli August Hokkanen, sitten monien omistajavaihdosten jälkeen Halla Ab ja vuodesta 1925 1930-luvulle Oskar Kontio. Vuonna 1937 Nokkala siirtyi Utriaisen suvulle. Vuonna 2000 omistajina olivat Moilaset.
Yksityisomistuksessa.

Rakennukset:
Vanha savutuvallinen päärakennus on 1700-luvulta. Sen vastapäätä on nykyinen klassistinen, aumakattoinen päärakennus, joka on valmistunut ilmeisesti 1851. Vuosina 1903-1909 talossa toimi Pieksämäen nuorisoseura ja 1914-1918 siinä asui ratainsinööri. Käräjähuoneistoksi rakennusta vuokrattiin 1920-luvulta vuoteen 1955.
Sotavuosina se oli sotaoikeuden ja armeijan soittokunnan käytössä.
Sementtitiilestä rakennettu talli-sikala on vuodelta 1929.

Lähteet:
Suomen maatilat 1932 p. 195–196.

Pieksämäki, Nokkalan kartano, Vanha päärakennus, 1982