TALVISOTA

1920-luvun taantuman jälkeen Mannerheimin asema suomalaisessa yhteiskunnassa vakiintui. Hänet nimitettiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi vuodesta 1931 lähtien. Tehtävä tarkoitti paitsi Suomen maanpuolustuksen kehittämistä myös puolustusvoimien ylipäällikkyyttä mahdollisen sodan aikana.

Talvisota syttyi marraskuun 30. päivänä 1939. Koko syksy oli ollut epävakaata aikaa. Neuvostoliiton vaatimukset alueluovutuksista johtivat liikekannallepanoon ja asukkaiden evakuointiin lokakuussa. Jo kesällä oli päätetty sijoittaa päämaja Mikkeliin, mikäli sota syttyisi. Sopivan maantieteellisen sijainnin lisäksi Mikkeliä puolsivat hyvät liikenne- ja viestiyhteydet sekä Naisvuori, johon voitiin louhia päämajan tarvitsemat kalliosuojat.

Päämaja saapui Mikkeliin joulukuun 4. päivänä. Naisvuoren luolaston rakentaminen oli vielä kesken, joten ylipäällikkö lähimpine miehineen ja päämajan tärkeimmät osastot asettuivat Naisvuoren vieressä olevaan yläkansakouluun. Koulun opettajainhuoneesta tuli Mannerheimin työhuone. Osastot levittäytyivät koulun luokkahuoneisiin ja ympäri kaupunkia muihin julkisiin tiloihin.

Mannerheim ja päämajan ylemmät upseerit majoittuivat jälleen hotelli Seurahuoneelle, jossa myös käytiin ruokailemassa. Mannerheim sai saman huoneen, missä hän oli asunut kansalaissodan päivinä.

Kuukautta kauemmin päämaja ei talvisodankaan aikana viipynyt Mikkelin kaupungissa. Tammikuun alussa Neuvostoliiton ilmavoimat aloittivat voimakkaat pommitukset Suomen kotialueella. Tammikuun 5. päivänä oli Mikkelin vuoro. Oli kirkas pakkaspäivä, ja hälytys tuli vasta kun pommit alkoivat tippua kaupunkiin. Venäläiset pommittivat kaupunkia päivän aikana kolme kertaa, ihmisiä kuoli ja useita rakennuksia tuhoutui.

Marsalkka Mannerheimin jalanjäljillä | Otavan opisto | Sairilan kartano | Inkilän kartano | Graniittitalo| Rautatieasema|1918|Seurahuone | Mikkeli 1939 | 1939-1940 | Päämaja | 1941-1944| Mikkelin Klubi |Kalevankangas |Viestikeskus Lokki |Kirjallisuusluettelo  | Alkuun