Työ:

Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 päämaja sijoitettiin jälleen Mikkeliin. Mannerheimin ja päämajan oleskelu kaupungissa kesti yli kolme vuotta. 

Päämajan keskeiset osastot sijoitettiin taas yläkansakoululle, joka nykyisin kantaa Päämajakoulun nimeä. Mannerheim palasi jo talvisodan aikana käyttämäänsä opettajainhuoneeseen.

Mannerheimin työrytmi muotoutui nopeasti. Hän saapui työhuoneelleen aamuisin kello 8 - 9 välillä ja työpäivä jatkui iltakymmeneen, usein myöhemmäksikin. 

Työpäivän katkaisivat lounas ja päivällinen. Esittelyt, tilannekatsaukset ja raportit seurasivat toisiaan. Asemasodan aikana talvesta 1941 -1942 alkukesään 1944 työtahti oli rauhallisempi. 

Kun suurhyökkäys Kannaksella alkoi, ei ylipäällikkö juurikaan poistunut päämajasta kriittisimpien päivien aikana. 

Kirjallisuutta tästä aiheesta mm.

• Haavikko, Paavo: Päämaja - Suomen hovi
  Art House, 1999
• Sutela, Erkki: Päämajan sisärengas : marsalkan tärkeät apulaiset päämajakoulussa Mikkelissä.
  Artikkeli teoksessa Kun Suomi taisteli, s. 272-274. Valitut Palat, 1989
• Bäckman, O.R. : Ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin nuoremman adjutantin muistikuvia päämajasta.
  Artikkeli teoksessa Mikkelin päämajakaupungin keskuskoulu 1889-1989, s. 22-28.
  Mikkelin kaupunki, 1989
• Sutela, Erkki: Sodan johto Mikkelin päämajakoulussa.
  Artikkeli teoksessa Mikkelin päämajakaupungin keskuskoulu 1889-1989, s. 29-33.
  Mikkelin kaupunki, 1989