Mannerheim ja kansalaissota

1918

Tammikuun 1918 lopussa puhkesi Pohjanmaalla vapaussodaksi, kansalaissodaksi ja luokkasodaksi nimetty sota, jossa vastakkain olivat hallituksen johtamat valkoiset joukot ja pääosin työväestöstä ja venäläisestä sotaväestä koostunut punakaarti.

Sota levisi nopeasti Pohjanmaalta koko maahan. Tampere oli punaisen puolustuksen tärkein linnake ja se sortui huhtikuun alussa. Tuolloin taistelut siirtyivät Karjalan rintamalle.

Ylipäällikkö Mannerheim halusi tuoda siihen saakka Seinäjoella ja Vilppulassa toimineen valkoisten joukkojen päämajan lähemmäksi rintamalinjaa. Paikaksi valittiin Mikkeli.

Päämajajuna saapui Mikkelin rautatieasemalla huhtikuun 11. päivänä 1918. Ylipäällikkö Mannerheim ja muuta päämajan henkilökuntaa asettui rautatieasemaa vastapäätä sijainneeseen hotelli Seurahuoneeseen.

Tuolloin vielä Suomessa suhteellisen tuntemattoman, Venäjän armeijassa palvelleen kenraali Mannerheimin lisäksi päämajan mukana tuli kaupunkiin ruotsalaisia vapaaehtoisia upseereita, upseerikoulu sekä muun muassa taiteilija Akseli Gállen-Kallela, joka suunnitteli vastaperustettujen suomalaisten asevoimien puvustusta ja kunniamerkkejä. Päämaja viipyi Mikkelissä runsaan kuukauden ajan sodan loppuun saakka.

Mikkelin rautatieasema ja Mannerheimin salonkivaunu

Päämaja sijoittui asemaa vastapäätä sijainneeseen hotelli Seurahuoneeseen Mannerheim valkoisen kenraalin univormussa

Kuvat: Päämaja sijoittui asemaa vastapäätä sijainneeseen hotelli Seurahuoneeseen (Sotamuseon kokoelma)

Mannerheim valkoisen kenraalin univormussa (Hämeen maakunta-arkisto)

Mikkelin rautatieasema ja marsalkka Mannerheimin salonkivaunu syksyllä 1998. (M. Kääriäinen)

Hotelli Seurahuoneen paikalla on nykyisin puisto (M. Kääriäinen)

Kirjallisuutta tästä aiheesta mm.

60 vuotta sitten päämaja ensimmäisen kerran Mikkeliin, Länsi-Savo 11.4.1978, lehtiartikkeli
Kuujo, Erkki: Mikkeli päämajakaupunkina. Artikkeli teoksessa Mikkelin kohtalonaikoja, s. 53-61. Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, 1989