Kuva: Mikkelin hyvät ratsastusmaastot tulivat Marskille tutuiksi jatkosodan aikana. Uteliaita pikkupoikia riitti aina todistamaan ylipäällikön ratsastusta. SA-kuva.
Kuva: Mannerheim seurueineen kenraalieversti von Falkenhorstin ja yhteysesikunta Nordin upseereiden kanssa menossa klubille ruokailemaan. SA-kuva.
Jatkosota
Vapaa-aika Ylipäälliköllä ei ollut vapaa-aikaa sodan kuluessa. Ratsastaminen oli Mannerheimille tapa rentoutua työpäivän keskellä. Jatkosodan alkupuolella hänet saattoi tavata seurueineen ratsastamasta Kalevankankaalla, Pitkälläjärvellä tai Kaihun maastoissa.
Iltaisin hän luki eurooppalaisia sanomalehtiä ennen nukkumaanmenoa. Koska ylipäälliköllä ei ollut perhettä, hän ei aina ymmärtänyt alaistensa tarvetta saada kotilomaa.
Mannerheim liikkui usein kaupungilla kävellen. Hän oli joko menossa tai tulossa klubilta tai sitten vain pienellä päiväkävelyllä. Mukanaan hänellä oli vähintään toinen adjutanteista.Turvamiehet seurasivat kaukana jäljessä, sillä Mannerheim ei pitänyt heistä lainkaan. Kaupungin rauhallista ilmapiiriä kuvaa se, että kerran ylipäällikkö istui parturissa vierekkäisissä tuoleissa venäläisen sotavangin kanssa.
Kirjallisuutta tästä aiheesta mm.
- Marski ja pojat
Marski ja pojat, 1992- Palin, Pentti
Marskin klubi : Mikkelin klubi 1898-1998
Mikkelin klubi, 1998- Puntanen, Pia
Mannerheimin saappaanjäljillä
Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, 1993Marsalkka Mannerheimin jalanjäljillä | Otavan opisto | Sairilan kartano | Inkilän kartano | Graniittitalo| Rautatieasema|1918|Seurahuone| Mikkeli 1939 | 1939-1940 | Päämaja | 1941-1944| Mikkelin Klubi | Kalevankangas | Viestikeskus Lokki | Kirjallisuusluettelo | Alkuun
