Yhteistyötapaamisessa kuultiin ja keskusteltiin yläkoulun Kirjastopolusta
Opetussuunnitelma on uusi, mutta Mikkelin kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyötapaamisen perinne jatkuu. Keskiviikkona 23.8. kokoonnuttiin Mikkeli-saliin ja paneuduttiin erityisesti yläkoulun Kirjastopolkuun, joka koskee tästä syksystä lähtien sekä 7- että 9-luokkalaisia. Suunniteltiin myös yhdessä muutamaa ilmiöprojektia, joista yksi koski alakoulun 5-luokkaa. Lue muistiosta tarkemmin ja tutustu linkkien kautta esityksiin ja ryhmätöiden tuloksiin.
- Tervetuliaissanat
- Tapaamisen avasi kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen ja puheenjohtajana toimi palvelupäällikkö Katja Valjakka.
- Miten kirjasto näkyy paikallisessa opsissa
- Äidinkielen opettaja Karoliina Saarikoski esitteli yläkoulun opetussuunnitelmaa erityisesti äidinkielen ja kirjallisuuden kannalta, ja kuinka Kirjastopolku on otettu huomioon sen paikallisissa lisäyksissä. Linkki Kirjastopolkusivustolle näkyy opsissa niissä kohdissa, joita Kirjastopolku selkeimmin tukee, eli tavoitteet T8, T9, T14 ja T16. Esimerkiksi tiedonhankinta, tiedonhakutaidot, tekijänoikeudet, lähteiden merkitseminen ja tiedon arviointi ovat selkeitä yhtymäkohtia. Myös Lukudiplomista muistutetaan opsista – sen suorittaminen tukee hyvin opetuksen tavoitteita.
- Karoliina kertoi myös, että lähdemerkintätapoja yhtenäistetään Mikkelin alueen kouluissa. Peda.netistä löytyy ohje Lähteiden käyttö ja merkitseminen, tarkemmin ylemmille luokille ja yksinkertainen malli 1-4. luokille., ks. ”Käytännön vinkit ja materiaalit”. Linkki on lisätty myös Kirjastopolun oppilaiden alueen ohjeisiin.
- Kirjastopolkutietoisku
- Informaatikko Eija Nevalainen esitteli Kirjastopolkusivustoa ja kertoi Kirjastopolun tavoitteista; tarkoitus on tukea opetussuunnitelmaa ja tarjota valmiita tuntimalleja kirjastokäyntien pohjaksi. Myös ohjeet kirjastokäynnin varaamiseen löytyvät sivustolta.
- Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa – historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Siitonen & Eija Nevalainen
- Eija esitteli ilmiöprojektin konseptin: Pääpointti on oppilaan tiedonhankinnan tukeminen silloin, kun tietoa oikeasti tarvitaan. Tiedonhankinnan ohjaus sidotaan siis sellaiseen oppimistehtävään, jossa tarvitaan lähteiden käyttöä. Opettajan, oppilaan ja kirjaston henkilökunnan yhteistyön välineenä toimii tiedonhankinnan prosessia jäsentävä lomake ja tiedonhakua tukevat lähdelomakkeet. Ks. myös esimerkkirunko kirjaston tunnille.
- Mikko kertoi 9-luokan projektista, jossa Kirjastopolun ilmiöprojekti toteutettiin yhteiskuntaopin tunneilla. Aiheena oli Euroopan unioni ja oppilaat saivat hyvin vapaat kädet näkökulman ja toteutustavan valintaan. Koko projekti tehtiin tiiviisti, aikaa oli kaksi viikkoa. Kirjastossa oltiin kaksi oppituntia, minkä lisäksi kirjasto oli mukana tehtävänantotunnilla. Mikko piti työskentelytapaa hyvänä, vaikkakin se vaatii aikaa. Vaikka kaikista aiheista ei löydykään tietoa yhtä hyvin, prosessin opettelemisesta saa hyötyä myöhempiin tehtäviin. Mikko aikoo käyttää samaa mallia uudestaankin.
- Alkuun ilmiöprojektissa
- Pohdittiin kolmessa ryhmässä, kuinka Kirjastopolun ilmiöprojektin voisi toteuttaa omassa opetuksessa. Kaksi ryhmää suunnitteli yläkoulun ja yksi alakoulun projektia.
- Paljon puhututti ajan riittävyys sekä aiheiden laajuus/rajaus ja toteuttamistavat.
- Pohdittiin myös sitä, mikä oikeastaan on paras luokka-aste ilmiöprojektille, koska se on mahdollinen monille eri aineyhdistelmille, esimerkiksi äidinkielen aiheena ”Kieli” ja maantiede (sukukielet), vieraat kielet jne. Oppilaiden kannalta kiinnostavaa voisi olla myös suuntautua tulevaisuuteen (vrt. dystopioiden suosio), jolloin myös tulisi luontevasti mukaan historiaa.
- Todettiin, että koulujen kesken on eroja siinä, mitä on mahdollista toteuttaa tuntien puitteissa. Ilmiöprojektin eduksi nähtiin kuitenkin se, että tiedonhankinnassa voi siirtää huomiota lopputuloksesta itse prosessin onnistumiseen.
- Linkit ryhmien suunnitelmiin:
- Kirjavinkkausta 7-luokille
- Kirjastonhoitaja Mari Karvonen kertoi kirjavinkkauksesta, joka on kaikkien 7-luokkalaisten ohjelmassa Kirjastopolulla. Vinkkauksessa avataan kirjojen sisältöä, mikä helpottaa mieleisen kirjan valintaa.
- Vinkkaustunnille varataan aikaa 45 minuuttia, josta itse vinkkaukselle 30 minuuttia ja loput valintaan ja lainaukseen. Vinkkaus voidaan toteuttaa joko kirjastolla tai koululla – kirjaston etuna on se, että kirjat on helppo lainata tunnin lopuksi. Lista vinkatuista kirjoista jaetaan lopuksi oppilaille. Eniten vinkkauksesta saadaan irti, jos siihen yhdistetään jokin tehtävä. Tärkeää on, että vinkkaustunnista sovitaan kirjaston kanssa hyvissä ajoin.
- Vaihtoehtoisena tuntimallina kirjavinkkaukselle on kirjatrailerityöpaja, johon pitää varata aikaa 2-3 tuntia.
- Mari antoi myös näytteen kirjavinkkauksesta eli vinkkasi John Boynen kirjan Poika vuoren huipulla.
- Tiedotusasioita
- Satakiri-ilmaisukilpailu on meneillään 31.10.2017 saakka. Se on suunnattu 7 – 19 -vuotiaille eteläsavolaisille lapsille ja nuorille. Kilpailun teemana on ”Minun Suomeni”. Työt palautetaan www.satakiri.fi sivustolle, josta löytyy myös tarkemmat tiedot. Voittajille on luvassa rahapalkintoja.
- Celia-kirjaston palveluja lukemisesteisille on saatavissa myös Mikkelin kaupunginkirjaston kautta. Celianet-verkkopalvelun äänikirjoja voi kuunnella tietokoneohjelmalla tai mobiilisovelluksella. Verkkopalvelun rekisteröintiä varten varataan aika kirjastolle. Yhteyshenkilönä toimii Pia Kontio (pia kontio at mikkeli fi tai puh. 044 794 2464). Lisätietoa kirjaston verkkosivulla.
- Tapaamisen päätös
- Katja kiitti osallistujia ja antoisaa keskustelua ja päätti tilaisuuden.