Taidemusiikkiklubi

Kiinnostaako sinua klassinen musiikki, mutta tuntuu, ettei keskittymiseen ole koskaan aikaa? Taidemusiikkiklubissa rauhoitutaan kuuntelemaan yhdessä, sekä keskustelemaan ja oppimaan, jos siltä tuntuu. Kuunteluun johdattelee musiikin maisteri Sirkka-Liisa Huuhtanen.

Taidemusiikkiklubi kokoontuu pääkirjastossa noin kerran kuussa. Voit osallistua joka kerran tai piipahtaa silloin kun sinulle sopii. Kokoontumiset ovat torstaisin klo 16.30-n. 18.00 Mikkeli-salissa, pääkirjaston 2. kerroksessa.

Kevätkausi 2024: 18.1., 22.2., 21.3., 11.4.

  • 18.1. Kalevi Aho – monipuolisesti lahjakas, tuottelias nykysäveltäjä
  • 22.2. Amerikkalaisen klassisen konserttimusiikin merkittävät säveltäjät ja heidän tuotantonsa.
  • 21.3. Tunnettuja ja suosittuja aarioita Giacomo Puccinin (1858-1924) oopperoista. Tutustumme tärkeimpien teosten rakastettuihin aarioihin eri esittäjien äänityksinä.
  • 11.4. Runoja laulettuna. Kirjaston 160. juhlavuoden kunniaksi musiikkinäytteet esittävät Laura Heinonen, laulu ja Mirva Helske, piano.

Kevätkauden aiheet ilmoitetaan noin viikkoa ennen klubikertaa.

Taidemusiikkiklubin innoittamana Mikkelin kirjasto tarjoaa lainattavaksi taidemusaboxeja, joista löydät aiheittain kuunneltavan musiikin lisäksi paketista riippuen kirjoja ja dvd:itä, sekä pienen tietopaketin. Tällä hetkellä aiheina:

Puccini (Spotify-lista)
Sibelius: Yksinlauluja (Spotify-lista)
Naissäveltäjiä (Spotify-lista)
Ooppera: Alkusoittoja (Spotify-lista)
Beethoven (Spotify-lista)

Syksyllä 2023 kuunneltiin

  • 28.9. Meren tunnelmia ja merikuvia eri säveltäjien tuotannosta
  • 26.10. Kaija Saariaho – etsitään ymmärrystä hänen musiikkiinsa
  • 16.11. Zoltán Kodály ja Béla Bartók  –  kansanmusiikin perinteestä kohti omaa ilmaisua
  • 7.12. Isänmaallisuus Sibeliuksen sävellyksissä – Sibeliuksen keskeisiä isänmaallisia sävellyksiä tulkitsemassa teosten syntyajan tunnelmaa.

Keväällä 2023 kuunneltiin

  • 26.1. Ukrainalaisten säveltäjien teokset ja esittäjät sekä maan kansanmusiikki.
  • 9.2. Kiovassa syntyneen Sergei Prokofjevin musiikki.
  • 9.3. Ukrainassa syntyneitä kansainvälisen tason taiteilijoita: viulistit David ja Igor Oistrah sekä pianistit Vladimir Horowitz ja Svjatoslav Richter.
  • 20.4. Taidemusiikkiklubi 10 vuotta! Musiikkinäytteet elävän musiikin kera, esittäjänä Mikkelin kaupunginorkesteri.

Syksyllä 2022 kuunneltiin:

22.9. Suomalaisen laulutaiteen legendat, vuonna 1922 syntyneet Matti Lehtinen ja Veikko Tyrväinen.
20.10. “Onko Bolero neronleimaus vai yksitoikkoisuuden huippu?” Maurice Ravel – ranskalainen säveltäjä impressionismin ajalta.
17.11. Merkittäviä ruotsalaisia säveltäjiä. Grieg Norjassa, Sibelius Suomessa – keitä ovat huomattavimmat säveltäjät Ruotsissa?
15.12. “Joululaulujen kertomaa” – joululauluperinnettä Suomessa, taustaa ja tarinoita tutuista lauluista.

Keväällä 2022 kuunneltiin:

17.2. Talvinen matka: Franz Schubertin Winterreise-laulusarja. Winterreise kuuluu liedkirjallisuuden koskettavimpiin teoksiin. Se koostuu Wilhelm Müllerin 24 runosta. Laulusarjan lähtöpisteenä on rakkauden päättyminen ja sarjan laulut kuvaavat elämän vaelluksen eri sävyjä vaikeista muistoista ilon hetkiin.

17.3. Franz Liszt (1811-1886), unkarilaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä. Liszt oli pianistina uranuurtaja ja romantiikan tyylisuunnan monipuolinen suunnannäyttäjä.

28.4. Kevättä ilmassa! Eri säveltäjien kevätaiheisia teoksia,esim. säveltäjiltä:  Grieg, Mendelssohn, Sinding, Stolz, Strauss, Madetoja, Palmgren, Sallinen.

Syksyllä 2021 kuunneltiin:

16.9. Sinfoniat Beethovenin tuotannossa. Yli 200 vuotta sitten eläneen Ludwig van Beethovenin sävellykset soivat yhä edelleen konserteissa ympäri maailmaa. Erityisesti hänen sinfoniansa kuuluvat merkittävien orkestereiden keskeiseen ohjelmistoon.

7.10. Joonas Kokkonen 100 vuotta (1921-1996). Säveltämisen lisäksi pianisti, professori, akateemikko ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja Kokkonen toimi monissa kulttuurialan luottamustehtävissä saavuttaen harvinaisen vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa musiikkielämässä.

28.10. Antonio Vivaldi – säveltäjä vuosisatojen takaa. Miksi Vivaldin musiikki ympäröi meitä yhä edelleen? Mikä tekee hänen musiikistaan niin virkistävää, ihastuttavaa ja voimaannuttavaa vielä tänä päivänä?

9.12. Tutustumisen kohteena jouluajan juhlateos, Johann Sebastian Bach; JOULUORATORIO Jouluoratoriota pidetään yhtenä hienoimmista Bachin kirkkomusiikkisävellyksistä ja se on yksi säveltäjän eniten esitetyistä teoksista.

Syksyllä 2020 kuunneltiin:

8.10. Musiikillisia matkakohteita eri säveltäjien teoksissa. Teemme matkan säveltäjien luomin tunnelmin Skotlannin saaristosta Pariisin kautta Espanjan Granadaan.

5.11. Ludwig van Beethoven (1770-1827) –  säveltäjä klassismin ja romantiikan välillä. Vielä 250 vuotta kuolemansa jälkeen hän on soitetuimpia säveltäjiä ympäri maailman. Marraskuun ja joulukuun klubeissa tutustutaan säveltäjään ja hänen teoksiinsa sekä aikakauden tyylisuuntaan (joulukuu peruttiin koronan vuoksi).

Keväällä 2020 kuunneltiin:

23.1. P.J. Hannikainen – säveltäjä, runoilija, pedagogian laulujuhlat

20.2. Opettajaseminaarien kautta oopperalavoille. Moni kansainvälisesti menestynyt suomalainen laulaja on kouluttautunut ensin opettajaksi. Tutustumme näihin opettaja-laulajiin Lea Piltistä ja Abraham Ojanperästä lähtien aina tämän ajan Jaakko Ryhäseen ja Jyrki Anttilaan.

Syksyllä 2019 kuunneltiin:

19.9. Tallinnan laulujuhlat.
Viron kansallisen identiteetin ydintä ovat Tallinnan laulujuhlat. Juhlien perinne ulottuu vuoteen 1869, ensimmäisen Laulujuhlat järjestettin 150 vuotta sitten. Tallinnan laulujuhlat lisättiin UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2003.

10.10. Lauluja Aleksis Kiven runoihin eri säveltäjien tuotannossa

31.10  Armas Järnefelt – 150 vuotta
Armas Järnefelt (1869-1958) on tutun Kehtolaulun säveltäjä, mutta muu
tuotanto on melko tuntematonta. Hän teki uran kapellimestarina kahdessa
maassa, oli kuoro- ja yksinlaulujen luoja ja melodisen orkesterimusiikin
taitaja.

12.12.  Taiteilijapariskunta Clara ja Robert Schumann – merkittävät säveltäjä-pianistit romantiikan ajalla 1800-luvulla.

Keväällä 2019 kuunneltiin

2.5. KAIJA SAARIAHO; laajasti arvostettu, usein palkittu, kansainvälisesti tunnetuin nykysäveltäjämme.

21.3. Richard Wagner
Filosofoiva ja mahtipontinen oopperan uudistaja sai vanhoja tarustoja käsittelevillä teoksillaan ristiriitaista vastaanottoa – voimakasta vastustusta tai varauksetonta ihailua ja kannatusta. Hänen musiikkinsa ja aatteensa eivät jättäneet ketään kylmäksi. Miksi Wagner kiinnostaa yhä?

21.2. Jussi Björling – unohtumaton tenorilaulaja

24.1. Oopperasäveltäjä Giacomo Puccini – melodioiden mestari ja tunnelmien taitaja. La Bohème, Tosca ja Madame Butterfly ovat jatkuvasti suosituimpia oopperoita ympäri maailman. Tutustutaan tähän verismin suunnan säveltäjään ja hänen teoksiinsa.

Syksyllä 2018 kuunneltiin

13.12. DMITRI SOSTAKOVITS – suuri sinfonikko ja moni-ilmeinen säveltäjä oman aikansa poliittisen ilapiirin varjossa

1.11. PJOTR TSAIKOVSKI –  melodian mestari, tunteiden ja draaman taitaja

4.10. TOIVO KUULA (1883-19189), MUSIIKKIA JA ELÄMÄNVAIHEITA Alle 35-vuotiaana kuolleelta Kuulalta toteutui vain noin vuosikymmenen mittainen sävellysura. Hienoja teoksia suomalaisesta musiikista!

13.9. Oskar Merikannon syntymästä tuli kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta: tutustutaan hänen tuotantoons

Keväällä 2018 kuunneltiin

18.1. Säveltäjät Benjamin Britten, Sergei Prokofjev ja Camille Saint-Saëns opastamassa orkesterin ilmeikkyyteen

15.2. Maakuntalaulujen kertomaa, taustaa ja tekijöitä

15.3. Edward Grieg ja Carl Nielsen : Norjan ja Tanskan merkittävimmät säveltäjät

12.4. Ruotsalaisen musiikin säveltäjiä ja esittäjiä

Syksyllä 2017 kuunneltiin

28.9. Klarinettien esittely elävän musiikin esimerkein monipuolisten kuuntelunäytteiden lisäksi.

9.11. Puupuhaltimet – millaisia sävyjä oboe, englannin torvi ja fagotti tuovat orkesterin sointiin?

7.12. Vaskipuhaltimien merkitys orkesterin kokonaissointiin. Millaisia sävyjä ja ilmettä saavat aikaan trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba.

Keväällä 2017 kuunneltiin:

12.1.2017 Musiikkia Kalevalasta – säveltäjät kansallista identiteettiä etsimässä

9.2. Nykysäveltäjien Kalevala – riemulaulu luovuudelle: 1970-luvulta lähtien Kalevala on elänyt voimakasta renessanssia säveltäjiemme keskuudessa.

9.3. Suomalaiset säveltäjät ennen Sibeliusta: keitä he olivat ja millaista musiikkia sävellettiin? Maaliskuun klubi Erik Tulindbergin, Bernhard Henrik Crusellin ym. seurassa.

6.4. Pääsiäisen musiikillista äänimaisemaa: J.S.Bachin, G.Faurén, G.P.Pergolesin ja H.Schützin sävellyksistä löytyy hiljentymisen sävyjä: murhetta ja tuskaa mutta myös toivoa, valoa ja iloa.

Syksyllä 2016 kuunneltiin:

22.9. Syksyn ensimmäisenä aiheena on Einojuhani Rautavaara: omaääninen säveltäjä, valloittava persoonallisuus.

13.10. Tutustuttiin Taneli, Ilkka ja Jaakko Kuusiston tuotantoon runsaiden näytteiden avulla.

3.11. Toivo Kuula ja Selim Palmgren: impressionismin sävyjä kansallisromantiikan mestareilta.

24.11. Impressionistit C. Debussy ja M. Ravel –  1900-luvun alun uusia sävyjä Ranskasta

Keväällä 2016 kuunneltiin:

21.1. Säveltäjien tunnelmia talvesta – pakkasta, tuulta, myrskyä, luistelua, troikkaa.

11.2. Loistavia suomalaisia laulajia viime vuosisadan alusta.

10.3. Requiem eli sielunmessu.  Klubitapaamisen jälkeen tutustuttiin Naxos Music Library -kuuntelupalveluun.

28.4. Oopperoiden alkusoitot. Alkusoitto johdattelee kuulijaa teoksen tunnelmaan. Se vie mukanaan oopperan äänimaailmaan ja antaa vihjeitä tulevista aarioista.

Syksyllä 2015 kuunneltiin:

3.9. Tunnettuja bassolauluja, -aarioita ja bassolaulajia.

8.10. Osallistutaan Sibeliuksen juhlavuoden viettoon kuuntelemalla tällä kertaa hänen yksinlaulujaan eri esittäjien tulkitsemina.

12.11. Kuunnellaan barokkimusiikin helmiä: Bachia, Corellia, Händeliä ja Vivaldia.

3.12. Joululaulujen kertomaa: tuttujen joululaulujen taustaa, säveltäjiä ja sanoittajia. Ketä olivatkaan Immi Hellén, Vilkku Joukahainen ja R. Raala?

Keväällä 2015 kuunneltiin:

8.1. Aiheena Sibelius sinfonikkona. Vuonna 2015 vietetään Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää, minkä kunniaksi ensimmäisessä tapaamisessa kuunnellaan hänen sinfonioitaan ja pohditaan myös sinfoniaa sävellysmuotona.

5.2. J.L. Runebergin runoihin on sävelletty lähes 900 teosta, joista kuunnellaan esimerkkejä Kansallisrunoilijan päivän kunniaksi.

19.3. Musiikki luonnonilmiöiden tulkkina. Kuunneltavien teosten säveltäjät kuvaavat esimerkiksi kuutamoa, myrskyä, tuulen ja veden vuoropuhelua, sadepisaroita, ilmakehää, pohjoistuulta.

23.4.  Pjotr Tšaikovski: tunteen ja draaman mestari. Maailman kuuluisimpiin musiikkitapahtumiin kuuluva kansainvälinen Tšaikovski-kilpailu järjestetään jälleen alkukesästä. Ensi kesän Mikkelin musiikkijuhlien ohjelmistossa on useita Tšaikovskin teoksia ja esiintymään tulee tuoreita Tšaikovski-kilpailun voittajia.

Syksyllä 2014 kuunneltiin:

11.9. Viron kansallisen identiteetin ydintä ovat Tallinnan laulujuhlat; kuorolaulu ja virolainen musiikki.

9.10. Sävellysmuodot kvintetto, kvartetto, trio. Kuunnellaan pienten yhtyeiden mieleenpainuvia melodioita, tunnelmallista herkistelyä ja loistokasta taituruutta.Kuuneltavat sävellykset: Fanny Mendelssohn: Pianotrio (op11), Joseph Haydn: Keisarikvartetto, Johannes Brahms: Klarinettikvintetto (op115) ja Franz Schubert: Forelli-pianokvintetto.

13.11. Naiset säveltäjinä. Tunnemme monia naiskirjailijoita ja naisia kuvataitelijoina. Naissäveltäjät ovat jääneet vieraiksi. Miksi? Tutustumme nyt heihin keskiaikaisesta Hildegard Bingeniläisestä nykysäveltäjä Lotta Wennäkoskeen.

Keväällä 2014 kuunneltiin:

To 16.1.Säveltäjät Sibeliuksen aikana. Jäivätkö muut suomalaiset säveltäjät suuren mestarin varjoon? Tapaamisessa kuullaan näytteitä Oskar Merikannon, Armas Järnefeltin, Erkki Melartinin, Selim Palmgrenin, Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan musiikista.

To 13.2.Musiikin mestareiden juhlavuosi – syntymästä 100 vuotta. Tapaamisessa kuullaan Ahti Sonnista, George de Godzinskya, Cyril Szalkiewiczia ja Paul Tortelieria. Kuuntelun lomassa pohditaan myös, mitä on taidemusiikki ja mitä viihdemusiikki.

To 13.3. Uusia sävyjä, uudenlaista sointia. Tutustumisen kohteena 1900-luvun säveltäjien Kaija Saariahon ja Einojuhani Rautavaaran musiikki.

To 10.4. Aiheena Johannes Brahmsin tuotanto

To 15.5. Säveltäjien kevät. Kuunnellaan eri säveltäjien keväisiä teoksia, esim. Christian Sinding: Kevään kohinaa, Johann Strauss: Kevään ääniä, Selim Palmgren: Toukokuun yö, Edvard Grieg: Kevät.

Syksyllä 2013 kuunneltiin:

To 19.9. Vivaldin vuodenajat ja Kuusiston välivuodenajat (Between Seasons)

To 3.10. Aleksis Kiven teksteihin tehty musiikki

To 31.10. Mikä on konsertto, millainen se on sävellysmuodoltaan? Aiheeseen tutustutaan mm. Griegin, Mendelssohnin, Sibeliuksen ja Tshaikovskyn konserttojen kuuntelemisella.

To 28.11. ‘Isänmaallinen Sibelius’. Henkinen ilmapiiri ja poliittiset tapahtumat heijastuvat Sibeliuksen teoksiin 1890-luvulla ja vuosisadan alussa.