Issakainen Sakari

Luonnehdinta

Heinävedellä syntynyt kirjailija Sakari Issakainen toimi aiemmin kansakoulunopettajana ja kanttori-urkurina. Kirjoihinsa hän ammentaa vaikutteita niin purjehtimisesta kuin musiikistakin, joiden muotoja hän jäljittelee rakenteen sommittelussa. Issakaisen teoksissa miehet kilvoittelevat kiihkeästi taiteellisissa pyrkimyksissään ja naisten saavuttamisessa. Sakari Issakaisen esikoisromaanin päätapahtumat sijoittuvat Etelä-Savon maisemiin.

Faktaa

Sakari Issakainen syntyi 6.5.1938 Heinävedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi Kerman kansakoulun ja sen jälkeen keskikoulun. Hän hakeutui opiskelemaan Heinolan seminaariin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1959. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston ja yleisen osaston päästötutkinnot hän suoritti 1965.

Sakari Issakainen toimi vuosikymmeniä opettajana Heinävedellä ja Helsingissä sekä kanttorin sijaisena Heinävedellä. Vuodesta 1988 lähtien hän on ollut päätoiminen kirjailija. Musiikki ja purjehdus ovat aina olleet hänelle tärkeitä. Hän on rakentanut omin käsin kolme purjevenettä ja purjehtinut niin Saimaalla, Turun saaristossa kuin Välimerelläkin. Nykyään Issakainen asuu Helsingissä.

Kirjailijaura

Sakari Issakaisen kirjailijaura alkoi lukemisesta. ”Alakoulun toisella luokalla ope avasi pulpetin kannen ja löysi paksun romaanin. – Kuulehan, älä nyt tällaisia… Tulinkin järkiini. Minusta tuli intiaanihullu”, kuvailee Issakainen. Siitä lähtien seikkailu, jännitys ja tuntemattomat maailmat kiinnostivat nuorta lukijaa. Kaunokirjallisuuden lukemisesta tuli hänelle elinikäinen harrastus.Tarzan- ja Mars-kirjojen jälkeen innostuksen aiheita olivat mm. amerikanjuutalaiset kirjailijat Saul Bellow ja Philip Roth.

Käänteentekevä vaihe kirjailijauralle päätymisessä oli 1970-luvun lopulla perheen kanssa tehty purjehdusmatka Heinävedeltä Välimerelle. Sapattivuotensa aikana Sakari Issakainen kirjoitti Savon Sanomille matkaraportin kerran kuussa. Purjehdukselta palattuaan hän käytti lomansa ja vapaa-aikansa tietoiseen kirjoittamisen harjoitteluun. Syntyi novelleja ja epäonnistuneita romaanikäsikirjoituksia. Tukihenkilönä toimi veli, kirjailija Martti Issakainen. Ratkaiseva tekijä oli Gummeruksen romaanikilpailuun osallistuminen. Kirjailija Matti Pulkkinen löysi käsikirjoitusten joukosta Sakari Issakaisen lupaavan käsikirjoituksen ja tarjosi hänelle mahdollisuutta hioa sitä ohjauksessaan valmiiksi saakka. Issakainen pani siinä vaiheessa kaikkensa likoon. Esikoiskirja Paratiisissa ei soi Paganini ilmestyi 1987 kirjailijan ollessa tuolloin 49-vuotias. Kirja valittiin vuoden parhaaksi esikoisteokseksi ja se oli myös Finlandia-ehdokkaana. Issakaisen myöhemmätkin teokset ovat romaaneja.

Tuotanto ja muut saavutukset

Paratiisissa ei soi Paganini. Romaani. Gummerus 1987.

Vesimiehen fuuga. Romaani. Gummerus 1989.

Jos nimeltä kutsut. Romaani. Gummerus1990.

Valaskalan unta. Romaani. Gummerus 1991.

Lasikuitumies. Romaani. Gummerus1994.

Giovannin poika. Romaani.Gummerus1996.

Sitkeä rakastaja. Romaani. Gummerus1998.

Espalmador. Romaani. Gummerus 2001.

J.H.Erkon palkinto vuoden parhaasta esikoisteoksesta 1988.

Finlandia-palkintoehdokas 1988, 2001.

Valtion kirjallisuuspalkinto romaanista Jos nimeltä kutsut 1990.

Gummeruksen Kaarelan päivän palkinto 1992, 2002.

Savonia-palkintoehdokkaana kolme kertaa.

Motto

Ota tai jätä!

Lähdetiedot

Kirjehaastattelu 2009.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakari_Issakainen

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281

http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija