Yhteistyötapaamisessa suunniteltiin ilmiöprojekteja

Mikkelin kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyötapaamiseen  Mikkeli-saliin kokoontui 24.8. 2016 innostunut 30 hengen porukka pohtimaan uuteen Kirjastopolkuun liittyviä asioita ja erityisesti 5-luokille suunniteltua ilmiöprojektia. Tilaisuus kännistettiin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launosen ja vs. palvelupäällikkö Katja Valjakan johdolla ja sitten mentiin itse asioihin. Tässä pieni muistio ja linkit esityksiin.

  1. Miten kirjasto näkyy paikallisessa opsissa
    • Luokanopettaja Terhi Schneck esitteli Mikkelin ops-sivustolta äidinkielen opsia, ja kuinka Kirjastopolku huomioidaan siinä. Terhi korosti myös, että kirjasto on mukana opsissa monella tavalla: eri oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa, oppimisympäristönä ja yhteistyökumppanina. Tärkeää on kuitenkin, että kirjastossa käydään: siellä luetaan, työskennellään tai vaikkapa järjestetään nukketeatteriesitys,  ja tietysti lainataan lukemista.
  2. Kirjastopolkutietoisku
    • Informaatikko Eija Nevalainen esitteli Kirjastopolkusivuston, alakoululle suunnatut kirjastokäyntien tuntimallit ja kertoi, kuinka kirjastokäynti sovitaan. Mallit ja ohjeet löytyvät sivustolta. Sovittiin myös, että koulujen kirjastoyhdyshenkilöt lisätään Kirjastopolkusivustolle.
  3. Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojekteissa -luokanopettaja Heini Kurjen & Eija Nevalaisen kokeilusta
    • Eija esitteli ilmiöprojektin konseptin: Pääpointti on oppilaan tiedonhankinnan tukeminen silloin, kun tietoa oikeasti tarvitaan. Tiedonhankinnan ohjaus sidotaan siis sellaiseen oppimistehtävään, jossa tarvitaan lähteiden käyttöä. Opettajan, oppilaan ja kirjaston henkilökunnan yhteistyön välineenä toimii tiedonhankinnan prosessia jäsentävä lomake ja tiedonhakua tukeva lähdelomake.
    • Heini kertoi viime keväänä tehdystä tehdystä ilmiöprojektikokeilusta Päämajakoulun 5 A:n kanssa. Projektissa opittiin historiaa, tiedonhankintaa ja lähteiden käyttöä ja siinä edettiin ohjatun tutkimisen mallin mukaan, eli käytettiin em. lomakkeita. Kokemukset projektista olivat hyviä ja Heini aikoo jatkaa saman tyyppistä työskentelyä oppilaidensa kanssa myöhemminkin.
  4. Alkuun ilmiöprojektissa.
    • lmiöprojektin parissa jatkettiin viitenä ryhmänä, joissa tehtiin alustavia suunnitelmia todellisiin tai mahdollisiin ilmiöprojekteihin. Ryhmätöihin olisi mieluusti käytetty enemmänkin aikaa, mutta hienoja ideoita syntyi pikaisestikin. Yleisesti ottaen ilmiöprojeketin ideaa pidettiin hyvänä ja kirjastoa luontevana yhteistyökumppanina monialaisessa oppimiskokonaisuudessa. Pohdittiin myös, kuinka työskentelyn saisi luokassa parhaiten rullaamaan. Oppilasryhmät voisi esim. muodostaa niin, että jokaisessa on joku vetäjä, joka pitää ryhmän toiminnassa. Alakoululla työskentelyä voi myös jaksottaa innostuksen mukaan – silloin kun päästään vauhtiin, ei olla niin sidottuja lukujärjestykseen. Ryhmien projekti-ideat:
  5. Kirjatrailerivinkkausta työpajoina
    •  Lopuksi siirryttiin ilmiömaailmasta vielä 3-luokkalaisten ohjelmaan, eli kirjavinkkaukseen. Hanketyöntekijä Elisa Harjunpää kertoi, kuinka 3-luokkalaisia innostetaan lukemaan Kirjastopolulla. Yksi mahdollisuus on tehdä se kirjatrailerityöpajoina. Työpajaa varten luetaan kirjoja, käsikirjoitetaan traileri ja valitaan siinä käytettävät kuvat. Kun traileri on tehty, se ladataan verkkoon ja esitetään luokalle. Trailerityöpaja vaatii aikaa vähintään 3 tuntia, joten toteutuksesta kannattaa neuvotella kirjaston kanssa. Kaikille 3-luokille sopii lyhyempi perusvinkkaus, jossa suositellaan kirjoja, mahdollisesti myös valmiiden kirjatrailereiden avulla.
  6. Muut mahdolliset asiat.
    • Keskusteltiin yheistyötapaamisten muodosta jatkossa. Nyt kokeiltu käytäntö: lyhyitä tietoiskuja ja paneutuminen tarkemmin yhteen asiaan vaikutti hyvältä ja sitä jatketaan.