Mikkelin kirjaston historiaa
Koonnut kirjastonhoitaja Aulikki Tikkanen 17.12.2014, päivitetty 8.3.2021 ja 5.7.2023, 11.7.2024 (Katja Valjakka)
Perustaminen
Pormestari Julius Nygrén teki aloitteen 12.4.1864 kirjaston perustamisesta Mikkeliin. Kaupungissa toimi tuolloin yksityisin varoin ylläpidetty, pari vuotta aikaisemmin perustettu ruotsinkielinen kirjasto. Kaupungin asukkaiden lahjoittamilla varoilla perustettu, kaupungin ensimmäinen suomenkielinen kirjasto avattiin 16.7.1864 nimellä ”Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjasto”.
Rakkaan lapsen monet nimet
- Kirjaston siirryttyä kansakoulun yhteyteen vuonna 1889, nimi vaihdettiin Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi
- Vuonna 1914 nimi muutettiin kantakirjastoksi ja vuonna 1936 kaupunginkirjastoksi.
- Vuonna 1974 Mikkelin kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet ja nimeksi tuli Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Maakuntakirjaston toiminta-alueeksi määrättiin Mikkelin lääni.
- Vuoden 2001 alussa kirjaston nimi muutettiin jälleen vastaamaan lääninjakouudistuksen jälkeistä tilannetta: nimeksi tuli Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto. Maakuntakirjastotoiminta päättyi 31.12.2017.
- Vuodesta 2018 olemme toimineet nimellä Mikkelin seutukirjasto.
Pääkirjaston toimipaikat
- 1864 – 1870 Mikonkatu 11 (ent. Korpelan leipomon puutalo / nykyinen Cumulus-hotelli)
- 1871-1872 Mikonkadun ja Vuorikadun kulmatalo
- 1872-1889 ns. Laitisen kulma, 1872 aloittaneen ensimmäisen kansakoulun talossa (Savilahden- ja Maaherrankadun kulmatalo)
- 1889-1912 vastavalmistuneessa kansakoulun päärakennuksessa Savilahdenkadulla. Kirjastolle annettiin kaksi huonetta. Nimi vaihdettiin Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi. Kirjasto sai lukusalin samana vuonna. Lukusaliin alettiin tilata neljäätoista eri lehteä.
- 1912 muutto vastavalmistuneeseen Mikkelin kaupungintaloon, jossa kirjasto toimi 64 vuoden ajan.
- 1922 opintolukusali
- 1936 lasten lainausosasto ja lukusali kirjastoon
- 1937 kotiseutuosasto: Mikkeliä ja Suur-Savoa koskevaa kirjallisuutta alettiin koota kirjastoon.
- 1960-luvulla kirjastolla oli käytettävänään edelleen seitsemän huonetta: aikuisten lainaussali, käsikirjasto-lukusali, lasten kirjastohuone, virkailijoiden työhuone, varasto, kaukovarasto ja eteinen. Pääkirjasto oli avoinna kuutena päivänä viikossa
- 1968 lastenosasto, uusi lehtilukusali varastoineen sekä ja nuorten opinto-osasto sijoitettiin toiseen rakennukseen Maaherrankadulle
Oma kirjastotalo
- nykyisen kirjastotalon ensimmäinen huonetilaohjelma valtuustossa 1958
- vuonna 1965 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kirjastotalon sijoituksen kaupungintalon puiston paikalle, mutta rakennuslupa myönnettiin vasta 1973
- 14. maaliskuuta 1975 pidettiin uuden kirjastotalon peruskiven muuraustilaisuus.
- Eero Jokilehdon suunnittelema, 12,4 miljoonaa markkaa maksanut kirjastorakennus avattiin käyttöön 17.8.1976
- kokonaispinta-ala on 4427 m2
- Musiikkiosasto avattiin 1977
- Kielistudio 1988 – 1997
- Peruskorjaus 1997, jossa osasto- ja työhuonemuutoksia
- Alakerran valaisin- ja kalusteremontti 2012
Lähikirjastot
- 1952 Lähemäen kirjasto lastentaloon, josta kansakoulutaloon Alakadulle vuonna 1966
- 1972 – 2011 Siekkilän kirjasto, jatkoi Kalevankankaan kirjastona 2011 –
- 1989-2008 Kaituenmäen kirjasto
- 2001 Rantakylän, Otavan sekä Kalvitsan kirjastot ja kirjastoauto ja Anttolan kirjasto (perustettu 1873) muuttuivat kuntaliitosten myötä Mikkelin lähikirjastoiksi. Kalvitsan kirjasto lakkautettiin 2011. Rantakylän kirjasto muutti entiseen Mikkelin maalaiskunnan kunnantaloon Kunnanmäelle kesällä 2012.
- 2004 Ristiinan kirjastosta (perustettu 1870) tuli osa Mikkelin kaupunginkirjastoa Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin yhteistoimintasopimuksen perusteella. Ristiinassa toimi oma kirjastoauto 1975 – 2009
- 2005 Haukivuoren kirjasto lähikirjastoksi seutusopimuksella – kuntaliitos 2007
- Hirvensalmen kirjastolle myytiin ensin kirjaston johtamispalveluja, seutusopimuksella Mikkelin lähikirjastoksi 2009
- 2006 Pertunmaan kirjasto Mikkelin lähikirjastoksi seutusopimuksella
- 2007 Puumalan kirjasto (perustettu 1871-) Mikkelin lähikirjastoksi seutusopimuksella
- 2011 perustettiin Kalevankankaan kirjasto
- kirjastoauto palveli Mikkelissä vuosina 1966-2015
- Kalevankankaan ja Lähemäen kirjastot lakkautettiin 1.1.2020, Rantakylän kirjasto 1.7.2020
- Kaupungin taloussäästöohjelman mukaan esitettiin Otavan ja Suomenniemen kirjastojen lakkauttamista 2023 vuoden alusta. Lopulta päädyttiin siihen, että vain henkilökunta on näissä kirjastopisteissä vain paikalla, muut ajat kirjasto toimii omatoimipalveluna.
Lähteet:
Väänänen, Kyösti: Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkeli 1968.
Veikkanen, Raili: Kappale mikkeliläistä kirjastohistoriaa.
Hanhisalo, Katariina: Kehittyvä kirjasto – Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto 1965-2014
Mikkelin kaupunginkirjaston toimintakertomukset
Mikkelin kaupunginkirjaston arkistomateriaali ja kuvat.