ANTTOLA (vuodesta 2001 Mikkelin kaupunki)

Anttola
Anttolan kylä N:o 1
Säteri, kolminkertainen säterirustholli
Pinta-ala 2 197 ha (1836)
Torppia 19 (1830)
Talo on saanut nimensä Anttosista, jotka olivat sen omistajina 1500-luvulla.

Anttolan hovi, päärakennus, Helena Björk, 1988

Omistajat:
Alue oli vuodesta 1608 läänitettynä venäläiselle pajari Menschik Baranoffille, joka teki Anttolasta säterikartanon. Baranoffin suvulla talo oli vuoteen 1690, jolloin läänitys palautettiin kruunulle ja Anttolasta tehtiin säteriratsutila. Avioliiton kautta omistajina oli Baranoffien kaudella myös Hastfer- ja Yxkull-sukuihin kuuluvia omistajia.

Palautuksen jälkeen 1600-luvun lopulla omistajaksi tuli everstiluutnantti Otto Reinhold von Nieroth, 1700-luvun alussa ratsumestari Brate, 1712 eversti Johan Stiernschantz, jolta kartano 1725 periytyi kapteeni Konrad Anders Weberille.

Vuosina 1758–1760 Anttolan omistajana oli kapteeni Arvid von Göben, 1760–1816 vänrikki Erik Johan Wirilander ja hänen perillisensä, 1816–1823 lipunkantaja Georg Fredrik Weber, hänen jälkeensä toimitusvouti, makasiininhoitaja Jacob Wilhelm Slöör ja hänen perillisensä, 1800-luvun puolivälin jälkeen varamaanmittari Otto Wilhelm Rosenberg ja eversti Karl Henrik Rosenberg, vuosina 1874–1885 agronomi Johan Gustaf Hoffrén, 1885–1911 Juho Jalkanen, vuonna 1916 puutavarakauppias Juho Pastinen, sitten K.V. Vuokoski ja 1917–1919 ruhtinas Aleksander Demidoff. Demidoffien jälkeen Anttolan omistajina oli K.E. Kontro ja Väinö Kuosmanen sekä vuodesta 1920 lähtien Anttolan kunta.

Yksityisomistuksen jälkeen Anttolan kartanon pihapiirissä on toiminut mm. kunnalliskoti, kesäsiirtola ja Kääriälän kansakoulu. Nykyään Anttolan vanha päärakennus on ravintolakäytössä.

Rakennukset: Anttolan päärakennus paloi 1879. Nykyinen, osittain kaksikerroksinen, poikkipäädyllä varustettu puinen päärakennus on vuodelta 1890. Ruhtinas Demidoffin rakennuttama kaksikerroksinen asuinrakennus muutettiin 1920 kunnalliskodiksi ja purettiin 1948 uuden vanhainkodin tieltä. Vanhaa rakennuskantaa pihapiirissä on vielä väentupa vuodelta 1910, betoninen karjasuoja vuodelta 1912 ja talousrakennuksia 1900-luvun alusta.

Lähteet: Etelä-Savon rakennusperintö 1984 s. 32; Haara: Anttolan hovi, 1998; Salovaara 1999 s. 25–29, 41, 70–71; Suomenmaa 1924 s. 86; Suomen maatilat 1932 p. 1; Wirilander 1982 s. 172, 564–565; Åström 1993 s. 404;

Anttolanhovin kartanoravintolan sivut