Sorjonen Kyösti Hannes

Luonnehdinta

Pieksämäellä nuoruutensa viettänyt Kyösti Sorjonen teki Keski-Suomessa mittavan lehtimiesuran, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan tuotteliaana pakinoitsijana. Hän kirjoitti puolen vuosisadan aikana noin kaksitoistatuhatta pakinaa lähes kaikilta elämän alueita, mutta niitten lisäksi myös nuortenkirjoja ja tietoteoksia.

Faktaa

Kyösti Sorjonen syntyi veturinkuljettajan poikana Kouvolassa 1.3.1912. Hänen isovanhempansa asuivat Mikkelistä. Sorjosen lapsuusperhe muutti Pieksämäelle, jossa Kyösti sai käydä oppikoulun. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen yhteiskoulusta vuonna 1932 ja lähti opiskelemaan Helsinkiin. Kyösti Sorjonen opiskeli mm. kotimaista kirjallisuutta, taidehistoriaa, kansanrunoutta ja psykologiaa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja toimi sen jälkeen nuoriso- ja raittiustyössä sekä sodan aikana suojeluskuntapiirin valistusupseerina. Sodan jälkeen Sorjosesta tuli lehtimies. Hän toimi useiden lehtien toimittajana mm. Keskisuomalaisessa. Lehtimiesuransa aikana hänestä tuli myös pakinoitsija ja kirjailija.

Kyösti Sorjonen avioitui vuonna 1940 ja perheeseen syntyi neljä poikaa. Jyväskylästä tuli heidän kotipaikkakuntansa. Sorjonen harrasti mm. kuvataidetta ja estetiikkaa ja toimi aktiivisesti Jyväskylän kulttuurielämässä. Jyväskylän yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvon vuonna 1980. Kyösti Sorjonen kuoli Jyväskylässä 6.12.1996.

Kirjailijaura

Kirjoittaminen ja lukeminen oli Kyösti Sorjoselle tuttua jo lapsuudessa. Hänen äidinisänsä Oskar Halonen kirjoitti Osku-nimimerkillä pakinoita Savo-Lehteen. Äidin puoleinen suku oli valveutunutta ja lahjakasta, isän taas sanavalmista savolaista. Kotiin tilattiin sanomalehtiä jo hyvin varhain. Kun Kyöstin sukupiirissä sairastuttiin, toipilaalle tuotiin aina luettavaa. Vapaa-ajattelu ja ihmisyyden kunnioittaminen kuuluivat Kyöstin elämänpiiriin jo varhain. Hänen mielikirjailijoitaan olivat Jalmari Sauli, Unto Seppänen, Kalle Väänänen, Tšehov ja Aleksis Kivi. Kirjoittamiskipinä iski Kyöstiin varhain. Hän kirjoitti partiolehtiin, Pieksämäen Pesäpallolehteen ja Raittius-Ylioppilas -lehteen. Vuonna 1937 hän oli kesätoimittajana Savonlinnassa. Nuoruudessaan hän imi oppeja mm. Nietzscheltä ja Eino Kailalta. Muun muassa seuraavaa oppia hän piti lehtimiesuransa ohjenuorana:

”Ei kannata väitellä uskonnosta. Tiede ja uskonto ovat kaksi eri maailmaa. Kannattaa kirjoittaa siitä, mistä puhutaan. Aatteista ei saisi saarnata ja opetustakin on vältettävä. Periaatteena on oltava, että möhläyksistä opitaan.”

Nämä ohjenuorat oppinaan Kyösti Sorjonen havaitsi, että elämä oli täynnä juttuja. Hänellä oli kova halu panna ne paperille. Hänen juttujensa aiheet olivat yksityisiä, yleisinhimillisiä ja kansainvälisiä, lähes kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Hän kirjoitti myös paljon henkilökuvauksia ja keskisuomalaisuus oli hänelle ehtymätön kaivo, vaikka savolainen olikin.

Tuotanto ja muut saavutukset

Meistä tuli kirjailijoita. 44 kirjailijaa kertoo kirjallisista ensiaskelistaan. Toim. K. Sorjonen ja V. Rekola. Gummerus 1947.

Nippe, nappe ja Vippe. Satu kolmesta muurahaisesta. Kuv. Helga Sjöstedt. Gummerus 1951.

Kansamme kasvoja. Yhd. A. Matilaisen kanssa. Valokuvateos. WSOY 1952.

Keski-Suomen Rauta oy 1903 -1953. Kuv. Ensio Pulli. Keski-Suomen Rauta 1953.

Uuden linnan musta pässi. Nuorisoromaani. Kuv. Asmo Alho. Gummerus 1953.

Fredrikson Osakeyhtiö 75 vuotta. 1957.

Aivan tavallisia jannuja. Seikkailukertomus pojille. Gummerus 1960.

Jyväskylän teatterielämää ja Jyväskylän Työväen Teatteri 1910 – 1960. Jyväskylän Työväen teatteri 1960.

Jyväskylän Myyntimiehet. Jyväskylän osasto ry 1937 – 1962.  Jyväskylän Myyntimiehet 1962.

Keskisuomalaisten Kulttuurirahasto. Suomen Kulttuurirahasto 1979.

Tetu ja hänen Hellynsä. Muistelmia omista vanhemmista. Kopi-Jyvä 1987.

Joel, Suomen Ateenasta. Kyösti Sorjosen pakinoita 1945 – 1990 nimimerkillä Joel. Toim. Louna Lahti. Atena kustannus 1991.

Keski-Suomen Kirjailijat ry:n perustajajäsen; johtokunnassa.

Keski-Suomen Kulttuurirahaston rahastonhoitaja 1958 – 1967.

Yhteiskuntatieteiden kunniatohtori Jyväskylän yliopisto 1980.

Motto

Maailma on täynnä aiheita. On miehen heikkoutta, jos yhtä pakinaa ei saa aikaan.

Lähdetiedot

Joel, Suomen Ateenasta. Kyösti Sorjosen pakinoita 1945 – 1990. Esipuhe. Kirj. Louna Lahti. Atena Kustannus 1991.

Suomen kirjailijat 1945 – 1980. SKS 1985, s.648.

Suuri kansalaishakemisto III. Kustannusosakeyhtiö Puntari 1968, s.217.

Joelin pakinoista saisi 50 eri kirjaa. Keskisuomalainen 1.3.1991.