160 sanaa kirjastosta

Kirjasto on seikkailu. Pitkien kirjahyllyjen välistä voi löytää aarteita. Uudet maailmat, uudet hajut, tavat, maat, ruuat, kasvit ja eläimet, salapoliisit, kauniit neidot ja uljaat ritarit, sienten ihmeellinen maailma, ulkoavaruuden maailma, miten rakennan linnunpöntön – kaikki yhdessä ja samassa paikassa. Aamusta iltaan voi istua rauhallisella paikalla tutkimassa hyllyjen sisältöä, lainata kirjoja, pelejä, erilaisia välineitä ja kaikki vain maksuttomalla kirjastokortilla. Kirjasto on kaikille. Kirjasto on tarpeellinen. Kirjasto on myös kaikkialla, nyt kun netin kirjastotkin ovat kaikkien käytettävissä. Risuja antaisin sille, joka kirjastosta maksullisen tekisi. Lukutaidon kehittymiselle ja mielikuvituksen rikastumiselle kirjastolla on oma ainutlaatuinen tehtävänsä, vaikka lukutaidon kehittäjänä kirjasto ei ole ehkä tunnetuimman listalla ensimmäisenä. Oma lukutaitoni on varmasti kehittynyt vuosien kirjalainoista. Ja kirjojen sisällöt ovat rikastuttaneet elämääni ja tekevät sitä edelleen. Henkilökunnan apu voi olla korvaamaton, kun pitää etsiä tietoja koulun esitelmään tai matkasuunnitelmiin. Itsepalveluajat ovat osa nykypäivän kirjastoja ja tuonee säästöjä. Palautus ja pikainen lainaus sopii tähän osaan, mutta kirjaston aukioloajan hyötyä ei korvaa mikään.

Pirkko Ervasti

Teksti palkittiin kunniamaininnalla ”160 sanaa kirjastosta” -kirjoituskilpailussa.