Mikkelin kirjaston historiaa

Koonnut kirjastonhoitaja Aulikki Tikkanen 17.12.2014, päivitetty 27.12.2017

Perustaminen

Pormestari Julius Nygrén teki aloitteen 12.4.1864 kirjaston perustamisesta Mikkeliin. Kaupungissa toimi tuolloin yksityisin varoin ylläpidetty, pari vuotta aikaisemmin perustettu ruotsinkielinen kirjasto.  Kaupungin asukkaiden lahjoittamilla varoilla perustettu, kaupungin ensimmäinen suomenkielinen kirjasto avattiin 16.7.1864 nimellä ”Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjasto”.

 

Kirjasto toimi eri nimillä

–   Vuonna 1889 nimi vaihdettiin Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi

–   Vuonna 1914 nimi muutettiin kantakirjastoksi ja vuonna 1936 kaupunginkirjastoksi.

–   Vuonna 1974 Mikkelin kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet ja nimeksi tuli Mikkelin  kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Maakuntakirjaston toiminta-alueeksi määrättiin Mikkelin lääni.

Kirjaston nimi muutettiin jälleen vuoden 2001 alusta vastaamaan lääninjakouudistuksen jälkeistä tilannetta: nimeksi tuli Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto. Maakuntakirjaston toiminta säädettiin asetuksella. Tehtävinä oli tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua, perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin sekä suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut erityistehtävät. Maankuntakirjastotoiminta päättyi 31.12.2017.

Vuoden 2018 alusta kirjaston nimi on Mikkelin seutukirjasto.

 

Pääkirjaston toimipaikat

1864 – 1870 Mikonkatu 11 (ent. Korpelan leipomon puutalo / nykyinen Cumulus-hotelli)

1871-1872  Mikonkadun ja Vuorikadun kulmatalo

1872-1889  ns. Laitisen kulma, 1872 aloittaneen ensimmäisen kansakoulun talossa (Savilahden- ja Maaherrankadun kulmatalo)

1889-1912  vastavalmistuneessa kansakoulun päärakennuksessa Savilahdenkadulla. Kirjastolle annettiin kaksi huonetta.  Nimi vaihdettiin Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi. Kirjasto sai lukusalin samana vuonna. Lukusaliin alettiin tilata neljäätoista eri lehteä.

1912 muutto vastavalmistuneeseen Mikkelin kaupungintaloon, jossa kirjasto toimi 64 vuoden ajan

– opintolukusali 1922

– 1933 lasten lainausosasto ja lukusali kirjastoon

– kotiseutuosasto 1937 alkaen: Mikkeliä ja Suur-Savoa koskevaa kirjallisuutta alettiin koota kirjastoon.

Talvisodan aikana 5.1.1940 pommituksessa palopommi osui kaupungintaloon. Pommi vaurioitti kirjastohuoneistoa ja tuhosi sanomalehtivaraston ja pääosan arkistosta. Toiminnassa oli katkoksia ja osan aikaa kirjasto toimi evakkotiloissa (mm. syksystä 1940 kaupungintalon yläkerran neljässä huoneessa). Vuonna 1941 kirjasto muutti takaisin omiin tiloihinsa, ja se sai käyttöönsä yhteensä seitsemän huonetta.

1960-luvulla kirjastolla oli käytettävänään edelleen seitsemän huonetta: aikuisten lainaussali, käsikirjasto-lukusali, lasten kirjastohuone, virkailijoiden työhuone, varasto, kaukovarasto ja eteinen. Pääkirjasto oli avoinna kuutena päivänä viikossa. Vuoden 1965 alkaessa kaupunginkirjastolla oli yhteensä 11 työntekijää.

Lastenosasto, uusi lehtilukusali varastoineen sekä ja nuorten opinto-osasto sijoitettiin toiseen rakennukseen Maaherrankadulle vuonna 1968.

 

Pääkirjaston rakennushanke

– nykyisen kirjastotalon ensimmäinen huonetilaohjelma valtuustossa 1958

– vuonna 1965 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kirjastotalon sijoituksen kaupungintalon puiston paikalle, mutta rakennuslupa myönnettiin vasta 1973

– 14. maaliskuuta 1975 uuden kirjastotalon peruskiven muuraustilaisuus

Kirjaston perustusten ensimmäisiä tiiliä olivat muuraamassa mm. maaherra Viljo Virtanen ja eläkkeelle siirtynyt kirjastonjohtaja Adelheid Laro.

 

1976  oma kirjastotalo valmistuu vihdoin

–      suunnittelu arkkitehtitoimisto Eero Jokilehto

–      pääurakoitsija rakennusliike Mehtälä & Seppälä

–      kalusteet Martela Oy ja Kelkkalan puusepän tehdas

–      kustannukset 12,4 miljoonaa markkaa, josta kalusteet n. 1 miljoonaa markkaa

–      kokonaispinta-ala 4427 neliömetriä

–      tilavuus 22 500 kuutiota

–      kirjahyllyjä 903 juoksumetriä

Avajaiset 7.8.1976, vihkiäiset 2.10.1976.

–      Musiikkiosasto avattiin 1977

–      Lapsilla kuuntelupisteet jo avattaessa 1976

–      Kielistudio 1988 – 1997

–      Peruskorjaus 1997, jossa osasto- ja työhuonemuutoksia

Alakerran valaisin- ja kalusteremontti 2012, arkkitehti Pertti Mertaojan suunnittelemana:

– uusi palvelupiste

– lainaus- ja palautusautomaatit

– uudet hyllyt ja kalustus

– valaistus led-valoin

Samana vuonna kirjastolle saatiin oma logo.

 

Lähikirjastot

1952  Lähemäen kirjasto lastentaloon, josta kansakoulutaloon Alakadulle  1966

1972 – 2011 Siekkilän kirjasto, jatkoi Kalevankankaan kirjastona 2011 –

1989  – 2008 Kaituenmäen kirjasto

2001 Rantakylän, Otavan, Kalvitsan kirjasto ja kirjastoauto (Mikkelin maalaiskunnan kirjasto vuodesta 1851, ensimmäinen kirjastoauto 1966)  ja Anttolan kirjasto (perustettu 1873) muuttuivat kuntaliitosten myötä Mikkelin lähikirjastoiksi.  Kalvitsan kirjasto lakkautettiin 2011. Rantakylän kirjaston muutto entiseen Mikkelin maalaiskunnan kunnantaloon Kunnanmäelle kesällä 2012.

2004 Ristiinan kirjastosta (perustettu 1870) tuli osa Mikkelin kaupunginkirjastoa Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin yhteistoimintasopimuksen perusteella. Ristiinassa toimi oma kirjastoauto 1975 – 2009

2013 kuntaliitos Ristiina ja Suomenniemi

2005 Haukivuoren kirjasto lähikirjastoksi seutusopimuksella – kuntaliitos 2007

Hirvensalmen kirjastolle myytiin ensin kirjaston johtamispalveluja, seutusopimuksella Mikkelin lähikirjastoksi 2009

2006 Pertunmaan kirjasto Mikkelin lähikirjastoksi seutusopimuksella

2007 Puumalan kirjasto (perustettu 1871-) Mikkelin lähikirjastoksi seutusopimuksella

2011 Kalevankankaan kirjasto

1966-2015 Kirjastoauto. Vuodesta 1966 liikennöi Mikkelin maalaiskunnan kirjastoauto. Kuntaliitoksen jälkeen 2001 kirjastoauto oli Mikkelin kaupunginkirjaston autona vuoden 2015 loppuun. (Täydennetty vuonna 2016.)

 

Lähteet:

Väänänen, Kyösti: Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkeli 1968.
Veikkanen, Raili: Kappale mikkeliläistä kirjastohistoriaa.

Hanhisalo, Katariina: Kehittyvä kirjasto – Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto 1965-2014

Mikkelin kaupunginkirjaston toimintakertomukset

Mikkelin kaupunginkirjaston arkistomateriaali ja kuvat.