Taidemusiikkiklubi

Kiinnostaako sinua klassinen musiikki, mutta tuntuu, ettei keskittymiseen ole koskaan aikaa? Taidemusiikkiklubissa rauhoitutaan kuuntelemaan yhdessä, sekä keskustelemaan ja oppimaan, jos siltä tuntuu. Kuunteluun johdattelee musiikin maisteri Sirkka-Liisa Huuhtanen.

Taidemusiikkiklubi kokoontuu pääkirjastossa noin kerran kuussa. Voit osallistua joka kerran tai piipahtaa silloin kun sinulle sopii. Kokoontumiset ovat torstaisin klo 16.30-n. 18.00 maakuntakokoelmahuoneessa 2. kerroksessa.

Syksyllä 2018 kuunneltiin

13.9. Oskar Merikannon syntymästä tuli kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta: tutustutaan hänen tuotantoons

Keväällä 2018 kuunneltiin

18.1. Säveltäjät Benjamin Britten, Sergei Prokofjev ja Camille Saint-Saëns opastamassa orkesterin ilmeikkyyteen

15.2. Maakuntalaulujen kertomaa, taustaa ja tekijöitä

15.3. Edward Grieg ja Carl Nielsen : Norjan ja Tanskan merkittävimmät säveltäjät

12.4. Ruotsalaisen musiikin säveltäjiä ja esittäjiä

Syksyllä 2017 kuunneltiin

28.9. Klarinettien esittely elävän musiikin esimerkein monipuolisten kuuntelunäytteiden lisäksi.

9.11. Puupuhaltimet – millaisia sävyjä oboe, englannin torvi ja fagotti tuovat orkesterin sointiin?

7.12. Vaskipuhaltimien merkitys orkesterin kokonaissointiin. Millaisia sävyjä ja ilmettä saavat aikaan trumpetti, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba.

Keväällä 2017 kuunneltiin:

12.1.2017 Musiikkia Kalevalasta – säveltäjät kansallista identiteettiä etsimässä

9.2. Nykysäveltäjien Kalevala – riemulaulu luovuudelle: 1970-luvulta lähtien Kalevala on elänyt voimakasta renessanssia säveltäjiemme keskuudessa.

9.3. Suomalaiset säveltäjät ennen Sibeliusta: keitä he olivat ja millaista musiikkia sävellettiin? Maaliskuun klubi Erik Tulindbergin, Bernhard Henrik Crusellin ym. seurassa.

6.4. Pääsiäisen musiikillista äänimaisemaa: J.S.Bachin, G.Faurén, G.P.Pergolesin ja H.Schützin sävellyksistä löytyy hiljentymisen sävyjä: murhetta ja tuskaa mutta myös toivoa, valoa ja iloa.

Syksyllä 2016 kuunneltiin:

22.9. Syksyn ensimmäisenä aiheena on Einojuhani Rautavaara: omaääninen säveltäjä, valloittava persoonallisuus.

13.10. Tutustuttiin Taneli, Ilkka ja Jaakko Kuusiston tuotantoon runsaiden näytteiden avulla.

3.11. Toivo Kuula ja Selim Palmgren: impressionismin sävyjä kansallisromantiikan mestareilta.

24.11. Impressionistit C. Debussy ja M. Ravel –  1900-luvun alun uusia sävyjä Ranskasta

Keväällä 2016 kuunneltiin:

21.1. Säveltäjien tunnelmia talvesta – pakkasta, tuulta, myrskyä, luistelua, troikkaa.
11.2. Loistavia suomalaisia laulajia viime vuosisadan alusta.
10.3. Requiem eli sielunmessu.  Klubitapaamisen jälkeen tutustuttiin Naxos Music Library -kuuntelupalveluun.
28.4. Oopperoiden alkusoitot. Alkusoitto johdattelee kuulijaa teoksen tunnelmaan. Se vie mukanaan oopperan äänimaailmaan ja antaa vihjeitä tulevista aarioista.

Syksyllä 2015 kuunneltiin:

3.9. Tunnettuja bassolauluja, -aarioita ja bassolaulajia.
8.10. Osallistutaan Sibeliuksen juhlavuoden viettoon kuuntelemalla tällä kertaa hänen yksinlaulujaan eri esittäjien tulkitsemina.
12.11. Kuunnellaan barokkimusiikin helmiä: Bachia, Corellia, Händeliä ja Vivaldia.
3.12. Joululaulujen kertomaa: tuttujen joululaulujen taustaa, säveltäjiä ja sanoittajia. Ketä olivatkaan Immi Hellén, Vilkku Joukahainen ja R. Raala?

Keväällä 2015 kuunneltiin:

8.1. Aiheena Sibelius sinfonikkona. Vuonna 2015 vietetään Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää, minkä kunniaksi ensimmäisessä tapaamisessa kuunnellaan hänen sinfonioitaan ja pohditaan myös sinfoniaa sävellysmuotona.
5.2. J.L. Runebergin runoihin on sävelletty lähes 900 teosta, joista kuunnellaan esimerkkejä Kansallisrunoilijan päivän kunniaksi.
19.3. Musiikki luonnonilmiöiden tulkkina. Kuunneltavien teosten säveltäjät kuvaavat esimerkiksi kuutamoa, myrskyä, tuulen ja veden vuoropuhelua, sadepisaroita, ilmakehää, pohjoistuulta.
23.4.  Pjotr Tšaikovski: tunteen ja draaman mestari. Maailman kuuluisimpiin musiikkitapahtumiin kuuluva kansainvälinen Tšaikovski-kilpailu järjestetään jälleen alkukesästä. Ensi kesän Mikkelin musiikkijuhlien ohjelmistossa on useita Tšaikovskin teoksia ja esiintymään tulee tuoreita Tšaikovski-kilpailun voittajia.

Syksyllä 2014 kuunneltiin:

11.9. Viron kansallisen identiteetin ydintä ovat Tallinnan laulujuhlat; kuorolaulu ja virolainen musiikki.
9.10. Sävellysmuodot kvintetto, kvartetto, trio. Kuunnellaan pienten yhtyeiden mieleenpainuvia melodioita, tunnelmallista herkistelyä ja loistokasta taituruutta.Kuuneltavat sävellykset: Fanny Mendelssohn: Pianotrio (op11), Joseph Haydn: Keisarikvartetto, Johannes Brahms: Klarinettikvintetto (op115) ja Franz Schubert: Forelli-pianokvintetto.
13.11. Naiset säveltäjinä. Tunnemme monia naiskirjailijoita ja naisia kuvataitelijoina. Naissäveltäjät ovat jääneet vieraiksi. Miksi? Tutustumme nyt heihin keskiaikaisesta Hildegard Bingeniläisestä nykysäveltäjä Lotta Wennäkoskeen.

Keväällä 2014 kuunneltiin:

To 16.1.Säveltäjät Sibeliuksen aikana. Jäivätkö muut suomalaiset säveltäjät suuren mestarin varjoon? Tapaamisessa kuullaan näytteitä Oskar Merikannon, Armas Järnefeltin, Erkki Melartinin, Selim Palmgrenin, Toivo Kuulan ja Leevi Madetojan musiikista.
To 13.2.Musiikin mestareiden juhlavuosi – syntymästä 100 vuotta. Tapaamisessa kuullaan Ahti Sonnista, George de Godzinskya, Cyril Szalkiewiczia ja Paul Tortelieria. Kuuntelun lomassa pohditaan myös, mitä on taidemusiikki ja mitä viihdemusiikki.
To 13.3. Uusia sävyjä, uudenlaista sointia. Tutustumisen kohteena 1900-luvun säveltäjien Kaija Saariahon ja Einojuhani Rautavaaran musiikki.
To 10.4. Aiheena Johannes Brahmsin tuotanto
To 15.5. Säveltäjien kevät. Kuunnellaan eri säveltäjien keväisiä teoksia, esim. Christian Sinding: Kevään kohinaa, Johann Strauss: Kevään ääniä, Selim Palmgren: Toukokuun yö, Edvard Grieg: Kevät.
Syksyllä 2013 kuunneltiin:

To 19.9. Vivaldin vuodenajat ja Kuusiston välivuodenajat (Between Seasons)
To 3.10. Aleksis Kiven teksteihin tehty musiikki
To 31.10. Mikä on konsertto, millainen se on sävellysmuodoltaan? Aiheeseen tutustutaan mm. Griegin, Mendelssohnin, Sibeliuksen ja Tshaikovskyn konserttojen kuuntelemisella.
To 28.11. ’Isänmaallinen Sibelius’. Henkinen ilmapiiri ja poliittiset tapahtumat heijastuvat Sibeliuksen teoksiin 1890-luvulla ja vuosisadan alussa.