Nissinen, Niilo Olavi

 

Luonnehdinta

Pieksämäkeläinen Niilo Nissinen oli asemapäällikön virkansa ohella monipuolinen kulttuurihenkilö, kirjoittaja, runoilija ja kuvataiteilija. Hänen töissään korostuu erityisesti voimakas kotiseutuhenkisyys. Luonto oli Nissisen sydäntä lähellä niin kirjoittamisessa kuin kuvataiteessakin.

 

Faktaa

Niilo Nissinen syntyi Mikkelissä veturinkuljettajan poikana 10.7.1907. Hän kävi kansakoulun ja seitsemän luokkaa Mikkelin lyseota. Suoritettuaan varusmiespalveluksen hän lähti opiskelemaan Helsingin Rautatieopistoon rautatiealan tutkintoja. Hän työskenteli Pieksämäellä, Rovaniemellä ja Parikkalassa mm. kirjurina, sähköttäjänä ja lopulta Pieksämäen asemapäällikkönä, josta virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1971. Pieksämäestä tuli hänen kotikaupunkinsa. Hän toimi siellä monenlaisissa luottamustehtävissä, mm. kauppalanvaltuustossa, kirjaston ja koulun johtokunnassa, kuvataideseurassa ja kauppakamarissa. Hän oli mm. Pieksämäki-seuran, Pieksämäen kirjoittajien ja Keskustelukerhon jäsen. Vuonna 1981 hänet valittiin ” Vuoden Pieksämäkeläiseksi”. Nissinen vaikutti myös valtakunnan tasolla rautatievirkamiesliiton luottamustehtävissä.

Niilo Nissinen avioitui vuonna 1951 kansakoulunopettaja Aino Tulosen kanssa ja heille syntyi neljä poikaa. Niilo Nissinen harrasti historiaa, matkailua, kirjoittamista ja kuvataiteita. Hän maalasi öljyvärimaalauksia, akvarelleja ja teki puupiirroksia.

Niilo Nissinen kuoli Pieksämäellä 7.2.1983.

 

Kirjailijaura

Niilo Nissinen kirjoitti jo 1930-luvulla runoja ja pakinoita. Hän luki paljon sekä koti- että ulkomaista kirjallisuutta. Erityisesti häntä kiinnostivat historiaan liittyvät teokset ja matkakertomukset. Sodan jälkeen Niilo Nissisen kirjoittaminen laajeni ja syveni. Ensiksi hän teki lähinnä rautatiealaa koskettavia lehtijuttuja ja matkakertomuksia useisiin eri lehtiin ja toimi myös lehtiavustajana. Lehtiartikkeleita hän kirjoitti kaikkiaan pitkälti toistasataa. Niilo Nissinen alkoi kirjoittaa myös kertomuksia ja runoja. Hänen esikoiskirjansa Haltiata tavoittamassa ilmestyi vuonna 1950. Siinä hän kertoo Haltia-tunturille suuntautuneesta patikkaretkestä. Teos sisältää myös hänen itse ottamiaan kuvia.  Eläkkeelle jäätyään vuonna 1972 hän julkaisi runokokoelman Kaupunki jossa elän, jossa on runoja eri vuosikymmeniltä. Osa niistä on henkilökohtaisia, mutta melko suuri osa koskettelee aihepiiriltään hänen kotikaupunkiaan Pieksämäkeä. Julkaisematon runokokoelma Sydänpäivän lauluja aloitti yhteistyön Veikko Norontauksen kanssa. Hän sävelsi Nissisen kolmenäytöksisen oopperan libreton, joka kertoo Pieksämäellä vuonna 1690 mestatusta Kaarina Pekantyttärestä.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Haltiata tavoittamassa. Matkakertomus. Teksti ja kuvat Niilo Nissinen.1950.

Pieksämäki. Kuvateos.Tekstit Niilo Nissinen, kuv. Mauri Päivinen. Pieksämäen kaupunki 1969.

Kaupunki jossa elän. Runoja. Omakustanne 1972.

Sata vuotta rautatievirkamiesten järjestötoimintaa. 1873 - 1973. Rautatievirkamiesliitto 1973.

Näin oli ennen. Toim. Niilo Nissinen. Pieksämäki-seura 1980.

Pillerionni. Näytelmä.1960-luvulla.

Sydänpäivän lauluja. Julkaisematon runokokoelma.

 

Lehtiartikkeleita, matkakuvauksia, mm. Sanomalehti Savon ja Rautatieliikenne-lehden avustajana.

Laulujen sanoituksia.

Sydänpäivän lauluja. Sävel. Veikko Norontaus. Esitetty myös radiossa.

Kotiseutu. Pieksämäki Kantaatti. Sävel. Veikko Norontaus 1967.

Kaarina Pekantytär. Kolminäytöksisen oopperan libretto. Sävel. Veikko Norontaus 1976.

 

Pieksämäen Kirjoittajat ry:n jäsen.

 

Motto

Riemun, tuskan tähden laulan,

laulan siksi, että kestää elo hetken vain,

suurinta ovat onnen hetket lintuin laulavain!

-Niilo Nissisen runosta Siili ja leivo)

 

 

Lähdetiedot

Kuka kukin on. Suuri kansalaishakemisto 2. Kustannus oy Puntari 1967, s. 429.

Pieksämäen liikennealueen arkisto (VR). Nimikortit Ba 16, nimikirjat Bb5. Mikkelin maakunta-arkisto.

Pieksämäen kirjaston antamat tiedot.

Olli Nissisen antamat tiedot.

Mikko Nissisen antamat tiedot.