Meriluoto, Aila Marjatta

 

Luonnehdinta

Pieksämäellä syntynyt Aila Meriluoto on suomalaisen murrosajan lyriikan keskeisiä edustajia. Hänen esikoiskokoelmansa Lasimaalaus (1946) lumosi niin kriitikot kuin lukijatkin. Pitkän kirjailijauransa aikana Aila Meriluoto on lyriikan lisäksi kirjoittanut myös romaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Lisäksi hän on suomentanut kirjallisuutta. Etelä-Savo näkyy erityisesti hänen lapsuusmuistelmissaan, mutta eteläsavolainen maisema myös monissa hänen runoissaan.

 

Faktaa

Aila Meriluoto syntyi opettajaperheeseen Pieksämäellä 10.1.1924. Hän kirjoitti kotikaupungissaan ylioppilaaksi vuonna 1943 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa mm. estetiikkaa, nykykansain kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Hän opiskeli neljä kuukautta myös Zürihin yliopistossa, jossa tutustui Rainer Maria Rilken tuotantoon. Aila Meriluoto julkaisi esikoiskokoelmansa 22-vuotiaana. Siitä alkaen hän on toiminut vapaana kirjailijana ja julkaissut lähes kolmekymmentä teosta sekä suomentanut lukuisia teoksia erityisesti Ruotsissa asuessaan vuosina 1962 - 1974.

Aila Meriluoto avioitui kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948 ja perheeseen syntyi neljä lasta. Avioliitto päättyi eroon. Vuonna 1980 Aila Meriluoto avioitui professori Jouko Paakkasen kanssa ja jäi leskeksi vuonna 2004. Aila Meriluoto asuu Helsingissä.  

 

Kirjailijaura

Aila Meriluodon isä kirjoitti runoja. Tytär ahmi kirjoja heti lukemaan opittuaan. Mielikirjoja olivat Montgomeryn Runotyttö-sarja ja Saima Harmajan runot. Aila Meriluoto kirjoitti ensimmäiset runonsa noin viisivuotiaana ja rakkausnovelleja kymmenenvuotiaana. Hänen nuoruudenrunojaan julkaistiin mm. Pääskysessä, Nuori Voima -lehdessä ja Nuoret runoilijat -antologiassa. Kirjailijan ammattiin hän harjaantui kirjoittamalla ja lukemalla kaiken mitä käsiinsä sai.

 Esikuvanaan Aila Meriluoto piti itävaltalaista runoilijaa Rainer Maria Rilkeä, jonka tuotantoon Ailan saksaa opiskeleva sisar oli tutustuttanut hänet. Rilken vaikutus näkyi Aila Meriluodon esikoiskokoelmassa Lasimaalaus (1946), josta tuli yksi kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia runokokoelmia. Kokoelmansa käsikirjoituksen Meriluoto näytti Nuoren Voiman toimittajalle, joka oli WSOY:n kustannusvirkailija.

Esikoiskokoelman julkaisemisesta alkoi Aila Meriluodon tuottoisa kirjailijaura.

Meriluodon oma tyyli on kehittynyt kypsymällä ja aiheet ovat syntyneet eletyn elämän kautta. Runokokoelmissaan hän kuvaa naisen elämää, muukalaisuutta, yksinäisyyttä ja rakkaussuhteita.  Aila Meriluodon romaaneissa ja lastenkirjoissa heijastuvat omaelämäkerralliset kokemukset. Meriluoto on kirjoittanut myös selkeästi elämäkerrallisia muistelmateoksia sekä Lauri Viidasta että omasta elämästään. Käännöstyö on ollut myös merkittävä osa Meriluodon kirjailijatyötä. Hänen suomennoksistaan vaativimpia ovat olleet Rilken ja Martinsonin teokset.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Lasimaalaus. Runoja. WSOY 1946.

Sairas tyttö tanssii. Runoja. WSOY 1952.

Pommorommo. Lastenkirja. Kuv. Kauko Salmi. WSOY 1956.

Pahat unet. Runoja. WSOY 1958.

Valikoima runoja. Suomalainen Parnasso. WSOY 1958.

Portaat. Runoja WSOY 1961.

Asumattomiin. Runoja. WSOY 1963.

Ateljee Katariina. Nuortenromaani. WSOY 1965.

Tuoddaris. Runoja. WSOY 1965.

Meidän linna. Nuortenromaani. WSOY 1968.

Silmämitta. Runoja. WSOY 1969.

Peter-Peter. Erään rakkauden asiapaperit.Romaani. WSOY 1971.

Elämästä. Runoja. WSOY 1972.

Lauri Viita, legenda jo eläessään. Elämäkerta. Kuv. Urpo Huhtanen ja Risto Kautto. WSOY

1974.

Kootut runot. WSOY 1976.

Kotimaa kuin mies. Romaani. WSOY 1977.

Varokaa putoilevia enkeleitä. Runoja. WSOY 1977.

Sisar vesi, veli tuli. Jännitysromaani. WSOY 1979.

Talvikaupunki. Runoja. WSOY 1980.

Vihreä tukka. Lasten ja nuorten kirja. WSOY 1982.

Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944 - 1947. WSOY 1986.

Ruusujen sota. Runoja. WSOY 1988.

Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953 - 1975. WSOY 1996.

Mekko meni taululle. Muistelmateos. WSOY 2001.

Kimeä metsä. Runoja. WSOY 2002.

Kootut runot. WSOY 2002.

Miehen muotoinen aukko. Runoja. WSOY 2005.

Tyhmä sana. Lasten ja nuorten kirja. WSOY 2006.

Tällä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975-2004. Siltala 2010.

Tämä täyteys, tämä paino. WSOY 2011.

 

Suomennoksia mm.

Goethe Johan Wolfgang, Taru käärmeestä ja liljasta. Gummerus 1982.

Rilke Rainer Maria, Duinon elegiat. WSOY 1974.

Martinson Harry, Aniara. Katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa. WSOY 1963.

 

Runsaasti muita suomennoksia, pakinoita ja novelleja.

 

Suomen Kirjailijaliiton jäsen.

PEN-klubin jäsen.

 

Valtion kirjallisuuspalkinto 1947,1953,1959.

Kalevi Jäntin palkinto 1947.

F.E. Sillanpää – palkinto 1958.

V.A. Koskenniemi – palkinto 1960.

Pro Finlandia – mitali 1962.

Valtion kirjallisuuspalkinto kääntäjälle 1975.

Valtion taiteilijaeläke 1986.

Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 1998.

Savonia-kirjallisuuspalkinto 2002.

Yleisradion Tanssiva karhu – runopalkinto 2002.

Aleksis Kiven palkinto 2002.

 

Motto

Tässä ja nyt,

niin että on oikeus avata suunsa ja sanoa:näin.

 

Lähdetiedot

Kirjehaastattelu 2009.

Suomen kirjailijat 1945 - 1980. SKS 1985, s. 405 - 406.

Meriluoto Aila, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953 - 1975. WSOY 1996.

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/4885/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aila_Meriluoto