Kolehmainen, Hannes

 

Luonnehdinta

Hannes Kolehmainen oli mikkeliläinen harrastajakirjoittaja, joka kirjoitti pääasiassa näytelmäkäsikirjoituksia, mutta myös proosaa ja tietotekstejä.

 

Faktaa

Johannes Kolehmainen syntyi 5.8.1909 Kesälahdella metsä- ja kivityötyömiehen perheen vanhimpana poikana. Isä kuoli varhain ja äiti jäi neljän lapsen yksinhuoltajaksi. Vanhin poika Johannes (Hannes) joutui varhain kerjuulle. Vieraan töihin hän joutui jo kansakouluaikanaan. Äitikin kuoli pian ja orpolapset jaettiin kotipaikkakunnan eri taloihin. Äidin hautajaistilaisuus oli viimeinen tapahtuma, jossa sisarukset olivat yhdessä koolla. Hannes luovutettiin Mäntyniemen kartanoon. Nuorena miehenä hän kävi Elisenvaaran maanviljelyskoulun ja varusmiespalveluksen jälkeen Markovillaan taistelukoulun Viipurissa. Talvi-ja jatkosotien ajasta aina vuoteen 1957 saakka Hannes Kolehmainen toimi puolustusvoimien palveluksessa viimeisenä Savon Prikaatissa. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Hannes Kolehmainen vaikutti moninaisesti Mikkelin kulttuurielämässä. Hän oli mm. kirjastolautakunnan, kulttuurilautakunnan sekä kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtaja. 

Hannes Kolehmainen kuoli Mikkelissä 26.8.1988.

 

Kirjailijaura

Jo nuorena poikana Hannes kiinnostui teatterista ja ryhtyi kirjoittamaan näytelmiä. Viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvuilla hän kirjoitti päätoimisesti näytelmiä, yhteensä viitisentoista kokoillan näytelmää ja lisäksi pienoisnäytelmiä. Kun idea syntyi, sen työstäminen valmiiksi näytelmäkäsikirjoitukseksi kesti puolisen vuotta. Näytelmäkäsikirjoituksensa Kolehmainen kirjoitti ainakin kolmeen tai neljään kertaan. Perusteellisesta työstään huolimatta hänen oli vaikea saada näytelmiään läpi laitosteattereissa. Harrastajateattereissa niitä sen sijaan esitettiin. Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä Hannes Kolehmainen luovutti yhteensä noin neljänkymmenen käsikirjoituksensa alkuperäiskappaleet Mikkelin kaupunginkirjastolle. Näytelmien lisäksi kokoelmassa on myös novelleja, romaaneja, kuunnelmia ja muistelmia.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

 

Mikkelin kaupunginkirjaston hallussa olevat käsikirjoitukset:

 

Naurua varjossa. Näytelmä.1952.

Äiti ja tytär. Näytelmä. 1953.

Elämä pelissä. Pienoisnäytelmä.1955.

Ruotuväkeen. Pienoisnäytelmä.1955.

Sota on syttynyt. Pienoisnäytelmä.1955.

Sotavanki. Televisiosovitus.1956.

Tomun kimallus 1 eli Pikkumiehen päiväkirja 1956 - 1957.

Tomun kimallus 2 eli Pikkumiehen päiväkirja 1956 - 1957.

Talli-Antti. Pienoisnäytelmä.1958.

Ratkaisu. Pienoisnäytelmä. 1958.

Ritva. Pienoisnäytelmä.1958.

Kakkosupseeri. Komedia.1959.

Kitkerä komitea. Näytelmä.1959.

Eno, ylivääpeli. Pienoisnäytelmä.1959.

Juttuja ja tarinoita.1956 - 1965.

Kertomuksia 1. 1955 - 1960.

Luut yhteen, vääpeli! Näytelmä 1960.

Tuomio. Pienoisnäytelmä.1962.

Seikkailu. Pienoisnäytelmä.1962.

Rouva linnanvouti. Näytelmä.1962.

Teelusikallinen kerralla. Pienoisnäytelmä.1963.

Isoäiti. Näytelmä.1963.

Kertomuksia 2. 1964.

Kunniamerkki. Näytelmä.1965.

Minä doma. Näytelmä 1965.

Kapinoitsijat. Näytelmä.1966.

Vaelluslaulu. Kuunnelma.1966.

Kiirehtikää rotat, haaksirikko odottaa. Näytelmä.1967.

Nämä päivät. Kertomus.1968.

Jälkiviisastelua. Näytelmä.

Siunattu kuolema. Näytelmä.

Sprengtportenista Mannerheimiin. Näytelmä.

Jalkaväkirykmentti seitsemän. Tyrjän rykmentti.

Juuret Savon mullasta. Kertomus.

Juuret Savon mullasta. Toinen kertomus.

Varusmiehenä itsenäisen Suomen ensimmäisessä Savon Prikaatissa.1964.

 

Puheita, esitelmiä, hittorikkejä, runoja, muisteluksia.

 

Näytelmän Isoäiti lunastus Kulttuurityön keskus ry:n näytelmäkirjoituskilpailussa 1963.

 

Mikkelin kirjastolautakunnan pj 1970-luvulla.

 

Lähdetiedot

Mikkelin kaupunginkirjaston arkistoaineisto.