Kirjaston historiaa

 Mikkelin kaupunginkirjasto  - Etelä-Savon maakuntakirjasto 150 vuotta, juhlavuotta vietettiin 2014.

Koonnut kirjastonhoitaja Aulikki Tikkanen 17.12.2014

Perustaminen

Pormestari Julius Nygrén teki aloitteen 12.4.1864 kirjaston perustamisesta Mikkeliin. Kaupungissa toimi tuolloin yksityisin varoin ylläpidetty, pari vuotta aikaisemmin perustettu ruotsinkielinen kirjasto.  Kaupungin asukkaiden lahjoittamilla varoilla perustettu, kaupungin ensimmäinen suomenkielinen kirjasto avattiin 16.7.1864 nimellä "Mikkelin kaupunnin Porwarien kirjasto".

 

Kirjasto toimi eri nimillä

-   Vuonna 1889 Mikkelin kaupungin kansankirjastona.

-   Vuonna 1914 nimi muutettiin kantakirjastoksi ja vuonna 1936    kaupunginkirjastoksi.

-    Vuonna 1974 Mikkelin kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet ja nimi oli kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Maakuntakirjaston toiminta-alueeksi määrättiin Mikkelin lääni.

Kirjaston nimi muutettiin jälleen vuoden 2001 alusta vastaamaan lääninjakouudistuksen jälkeistä tilannetta nykyiseksi:  Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto

 

Toimipaikat kirjasto - pääkirjasto

1864 - 1870 Mikonkatu 11 (ent. Korpelan leipomon puutalo / nykyinen Cumulus-hotelli)

1871-1872  Mikonkadun ja Vuorikadun kulmatalo

1872-1889  ns. Laitisen kulma, 1872 aloittaneen ensimmäisen kansakoulun talossa Savilahden- ja Maaherrankadun kulmatalo

1889-1912  Mikkelin kaupungin kansankirjasto vastavalmistuneessa kansakoulun päärakennuksessa Savilahdenkadulla. Kirjastolle annettiin kaksi huonetta.  Nimi vaihdettiin Mikkelin kaupungin kansankirjastoksi. Kirjasto sai lukusalin samana vuonna. Lukusaliin alettiin tilata neljäätoista eri lehteä.

1912 muutto vastavalmistuneeseen Mikkelin kaupungintaloon, jossa kirjasto 64 vuoden ajan

- opintolukusali 1922

- 1933 lasten lainausosasto ja lukusali kirjastoon

- kotiseutuosasto 1937 alkaen: Mikkeliä ja Suur-Savoa koskevaa kirjallisuutta alettiin koota kirjastoon.

Talvisodan aikana 5.1.1940 pommituksessa palopommi osui kaupungintaloon: vaurioitti kirjastohuoneistoa ja tuhosi sanomalehtivaraston ja pääosan arkistosta ja kirjaston tila oli sotilaskäytössä. Toiminnassa oli katkoksia ja toimittiin evakkotiloissa ja 1940 syksystä kaupungintalon yläkerran neljässä huoneessa. 1941kirjasto muutti takaisin omiin tiloihinsa, ja se sai käyttöönsä yhteensä seitsemän huonetta.

Vuonna 1965 edelleen kaupungintalossa, ja kirjastolla oli käytettävänään seitsemän huonetta: aikuisten lainaussali, käsikirjasto-lukusali, lasten kirjastohuone, virkailijoiden työhuone, varasto, kaukovarasto ja eteinen. Pääkirjasto oli avoinna kuutena päivänä viikossa. Vuoden 1965 alkaessa kaupunginkirjastolla oli yhteensä 11 työntekijää.

Lastenosasto, uusi lehtilukusali varastoineen sekä ja nuorten opinto-osastomuuttivat Maaherrankadulle vuonna 1968.

 

Pääkirjaston rakennushanke

- nykyisen kirjastotalon ensimmäinen huonetilaohjelma valtuustossa 1958

- vuonna 1965 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kirjastotalon sijoituksen kaupungintalon puiston paikalle,mutta rakennuslupa myönnettiin vasta 1973

- 14. maaliskuuta 1975 uuden kirjastotalon peruskiven muuraustilaisuus

 Kirjaston perustusten ensimmäisiä tiiliä olivat muuraamassa mm. maaherra Viljo Virtanen ja eläkkeelle siirtynyt kirjastonjohtaja Adelheid Laro.

1976 vihdoin oma kirjastotalo valmistuu

-      suunnittelu arkkitehtitoimisto Eero Jokilehto

-      pääurakoitsija rakennusliike Mehtälä & Seppälä

-      kalusteet Martela Oy ja Kelkkalan puusepän tehdas

-      kustannukset 12,4 miljoonaa markkaa, josta kalusteet n. 1 miljoona

-      kokonaispinta-ala 4427 neliömetriä

-      tilavuus 22 500 kuutiota

-      kirjahyllyjä 903 juoksumetriä

Avajaiset 7.8.1976, vihkiäiset 2.10.1976.

-      Musiikkiosasto avattiin 1977

-      Lapsilla kuuntelupisteet jo avattaessa 1976

-      Kielistudio 1988 - 1997

-      Peruskorjaus 1997, jossa osasto- ja työhuonemuutoksia

 

Alakerran valaisin- ja kalusteremontti 2012, arkkitehti Pertti Mertaojan suunnittelemana:

- uusi palvelupiste

- lainaus- ja palautusautomaatit

- uudet hyllyt ja kalustus

- valaistus led-valoin

Samoin kirjastolle saatiin oma logo.

 

Lähikirjastot

1952  Lähemäen kirjasto lastentaloon, josta kansakoulutaloon Alakadulle  1966

1972 - 2011 Siekkilän kirjasto, jatkoi Kalevankankaankirjastona 2011 –

1989  - 2008 Kaituenmäen kirjasto
 

2001 Rantakylän, Otavan, Kalvitsan kirjasto ja kirjastoauto (Mikkelin maalaiskunnan kirjasto vuodesta 1851, ensimmäinen kirjastoauto 1966)  ja Anttolan kirjasto (perustettu 1873) Mikkelin lähikirjastoiksi.  Kalvitsan kirjasto lakkautettiin 2011. Rantakylän kirjaston muutto entiseen Mikkelin maalaiskunnan kunnantaloon Kunnanmäelle kesällä 2012.
 

2004 Ristiinan kirjasto (1870) oli osa Mikkelin kaupunginkirjastoa Ristiinan kunnan ja Mikkelin kaupungin yhteistoimintasopimuksen perusteella. Ristiinassa oma kirjastoauto 1975 - 2009

2013 kuntaliitos Ristiina ja Suomenniemi

2005 Haukivuoren kirjasto lähikirjastoksi seutusopimuksella - kuntaliitos 2007

Hirvensalmen kirjastolle myytiin ensin kirjaston johtamispalveluja, seutusopimuksella Mikkelin lähikirjastoksi 2009

2006 Pertunmaan kirjasto Mikkelin lähikirjastoksi

2007 Puumalan kirjasto (perustettu 1871-) Mikkelin lähikirjastoksi seutusopimuksella

2011 Kalevankankaan kirjasto

 

1966-2015 Kirjastoauto. Vuodesta 1966 liikennöi Mikkelin maalaiskunnan kirjastoauto. Kuntaliitoksen jälkeen 2001 kirjastoauto oli Mikkelin kaupunginkirjaston autona vuoden 2015 loppuun. (Täydennetty vuonna 2016.)

 

Lähteet:

Väänänen, Kyösti: Mikkelin kaupunginkirjasto 1864-1964. Mikkeli 1968.
Veikkanen, Raili: Kappale mikkeliläistä kirjastohistoriaa.

Hanhisalo, Katariina: Kehittyvä kirjasto – Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto 1965-2014

Mikkelin kaupunginkirjaston toimintakertomukset

Mikkelin kaupunginkirjaston arkistomateriaali ja kuvat.