Toivonen, Markku

 

Luonnehdinta

Mikkelin lähellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Markku Toivonen on nykyään tamperelainen runoilija, kirjailija ja sanataiteen opettaja. Hänen runonsa ovat intohimoisen rehellisiä ja laulullisia. Toivosen tarinat ja novellit ovat kerronnallisia ja ne näyttävät ihmisen raadollisuuden, mutta myös haurauden.

 

Faktaa

Markku Toivonen on syntynyt 10.12.1957 Hämeenlinnassa Hämeen linnaa vastapäätä. Suurimman osan lapsuudestaan hän vietti pientilan ainoana lapsena Mikkelin maalaiskunnan Korpijärven kylässä. Markku kävi Korpijärven kansakoulun ja Rantakylän kunnallisen keskikoulun. Ylioppilaaksi Markku Toivonen kirjoitti Porrassalmen yhteislyseosta vuonna 1976. Sen jälkeen hän opiskeli Tampereen yliopistossa mm. tiedotusoppia ja kirjallisuustiedettä. Hän työskenteli aluksi sanomalehden toimittajana ja lehtikuvaajana, kunnes ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Toivonen on työskennellyt Suomen Kulttuurirahaston stipendiaattina Ranskassa. Kirjailija-aikanaan hän on opettanut sanataidetta, tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä ja typografian perusteita kirjoittajille useissa oppilaitoksissa.

Markku Toivonen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän asuu Tampereella ja harrastaa typografiaa, musiikkia, historiaa ja runojen esittämistä.

 

Kirjailijaura

Markku Toivosen vanhemmat ymmärsivät pojan luku- ja kirjoitusharrastukset ja kannustivat häntä niissä. Suvun esivanhempiin kuului talonpoikaisrunoilija Olli Kylmäläinen. Markun ensimmäiset kirjalliset tuotteet olivat 12-vuotiaana ruutupaperille kirjoitetut esseentapaiset tekstit. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän teki Länsi-Savo -lehteen uutis- ja kulttuurijuttuja. Lehti oli hänen ensimmäinen kirjoittajakoulunsa. Tietenkin hän myös luki paljon. Markku Toivonen pitää armottomista kirjailijoista, joilla on syvä tragiikan taju. Tällaisia ovat mm. Anton Tšehov, Raymond Carver, Anna Ahmatova, Gunnar Ekelöf ja Federico Garcia Lorca.

Lyriikasta Markku Toivonen kiinnostui vasta yliopistoaikanaan. Suomalaisista runoilijoista hän ihailee erityisesti rytmin ja muodon taitureita P. Mustapäätä, Lauri Viitaa ja Otto Mannista. Toivosen innostajia opiskeluaikana olivat mm. Harri Nordell ja Aarre Heino. Kirjailijauran kannalta ratkaisevaa oli kuitenkin Risto Ahdin pitämä Oriveden kesäkurssi vuonna 1983. Se muutti hänen elämänsä. Markku Toivonen muokkasi runojaan ja Risto Ahti kannusti häntä eteenpäin

Toivonen lähetti runonsa WSOY:lle. Vilho Vikstén toimitti hänen esikoiskokoelmansa Tähkämehuballadin vuonna 1984. Nykyään hänen esilukijoitaan ovat Juhani Ahvenjärvi ja Ville Hytönen. Vaikka ideoita ja ajatuksia on paljon, runot eivät synny helpolla.

” Runojen tekeminen on loputonta hiomista, pyyhkimistä ja täydentämistä, ajattelua ja opiskelua. Se on hetkittäistä haltioitumista, sitten lamaantumista, jopa epätoivoa ja lopulta uusien oivallusten tuottamaa riemua”, toteaa Markku Toivonen.

 Tähän mennessä hän on julkaissut kymmenen teosta. Runojen lisäksi hän on kirjoittanut esseitä, novelleja ja näytelmiä.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Tähkämehuballadi. Runokokoelma. WSOY 1984.

Pimeä, kaunis puoliso. Runokokoelma. Art House 1988.

Runouden kuntokoulu. Esseekokoelma. Yhdessä Risto Ahdin kanssa. Kirjapaja 1988.

Sudenkorennon vuosisata. Runokokoelma. WSOY 1994.

Lalli. Näytelmä. Rauman kaupunginteatteri.1996.

Ihmeitä. Novellikokoelma. Atena 2000.

Tuonela Cola. Näytelmä. 2002.

Ajan synty ja muita runoja. Voipaalan taidekeskus 2003.

Rautapaita. Näytelmä. 2005.

Kuka yössä herää. Runokokoelma. Savukeidas Kustannus 2006.

 

Runoja käännetty ranskaksi, englanniksi, espanjaksi ja liettuaksi.

 

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1985,1989,1995,2001,2007.

Einari Vuorela – runopalkintoehdokkuus 2008.

 

Pirkkalaiskirjailijat ry:n jäsen.

Suomen Kirjailijaliiton jäsen.

Suomen Näytelmäkirjailijaliiton jäsen.

Nuoren Voiman Liiton jäsen.

 

Lähdetiedot

Kirjehaastattelu 2009.

http://www.lukukeskus.fi/lehdet/kiiltomato_net/markku_toivonen.html

http://www.tampere.fi/kirjasto/pirknamaankirjailijat/toivonen.htm

http://www.annikinkatu.net/runofestivaali/toivonen.htm