Tikka, Eeva Kaarina

 

Luonnehdinta

Ristiinassa syntynyt ja lapsuutensa viettänyt Eeva Tikka on ennen kaikkea ihmisten ja luonnon kuvaaja. Hän kuvaa ihmistä elämän rajatilanteissa, tärkeiden kasvutapahtumien, muutosten ja menetysten edessä. Särkyminen ja eheytyminen ovat keskeisiä teemoja hänen tuotannossaan. Runoissaan, novelleissaan ja romaaneissaan Eeva Tikka kuvaa usein Saimaan Yöveden maisemia ja tunnelmia.

 

Faktaa

Eeva Tikka syntyi Ristiinan Himalansaaressa 31.7.1939 opettajaperheen toiseksi nuorimpana tyttärenä. Hän aloitti koulunkäynnin Himalansaaressa, mutta vuonna 1951 perhe muutti Pohjois-Karjalaan ja Eeva kävi kansakoulun loppuun Pielisjärvellä. Sen jälkeen hän opiskeli kansanopistossa sekä kansankorkeakoulussa. Keskikoulun Eeva suoritti yksityisoppilaana Lieksassa ja hakeutui sen jälkeen Helsingin yksityislyseon iltalinjalle. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1963 ja opiskeli sen jälkeen biologian ja maantiedon opettajaksi Helsingin yliopistossa. Opettajana Eeva Tikka työskenteli mm. Savonlinnassa ja Pohjois-Karjalassa vuoteen 1982 saakka. Opettajantyönsä ohessa hän oli julkaissut jo viisi romaania ennen kuin uskaltautui vapaaksi kirjailijaksi.

Nykyään Eeva Tikka asuu Joensuussa. Hän on naimisissa ja harrastaa kirjallisuuden lisäksi mm. luontoretkiä ja luonnontarkkailua, puutarhatöitä ja musiikin kuuntelua. Hänellä on edelleen kesäpaikka lapsuudenmaisemissa Ristiinassa.

 

Kirjailijaura

Eeva Tikka oppi lukemaan jo alle kouluikäisenä. Satuvaiheen jälkeen hän lainasi koulun kirjastosta etenkin Anni Swanin ja Aili Konttisen tyttökirjoja. Pohjois-Karjalaan muuton jälkeen kirjallisuuden harrastaminen tuli tietoisemmaksi Ruunaan kyläkirjaston ansiosta. Eeva tutustui maailmankirjallisuuden klassikoihin ja murrosikäisenä kiinnostui mm. V.A.Koskenniemen, Kaarlo Sarkian ja Aaro Hellaakosken runoista. Aikuisena Eeva Tikka on palannut yhä uudelleen venäläisten ja kotimaisten klassikoiden pariin, mutta seuraa myös nykykirjallisuutta.

Ensimmäiset runonsa Eeva Tikka kirjoitti 12 -13-vuotiaana ja jatkoi kirjoittamista myös kansanopistoaikanaan. Ensimmäiset julkaistut runot painettiin kansanopiston lehteen hänen ollessaan 16-vuotias. Kouluaikanaan Eeva sai myönteistä ja kannustavaa palautetta äidinkielen opettajiltaan. Kiinnostus ja halu kirjoittamiseen jatkui, ja lopulta hän halusi julkaista oman kirjan. Eeva Tikka lähetti useita kertoja runokokoelmiaan eri kustantajilla, sai palautetta ja lopulta kehotuksen kirjoittaa proosaa. Esikoiskirjan työstäminen noin kolmekymmenvuotiaana oli kokeilu. Eeva Tikka testasi, osaako hän kirjoittaa proosaa runojen jälkeen. Gummerus kiinnostui hänen tekstistään ja niin esikoisromaani Kuin vaahteranlehtiä iholla ilmestyi vuonna 1973. Se kannusti jatkamaan. Sen jälkeen Eeva Tikka on kirjoittanut kolmisenkymmentä runo-, satu- ja novellikokoelmaa sekä romaania. Hän ei ole opiskellut kirjoittamista muuten kuin lukemalla ja kirjoittamalla. Aiheet voivat itää mielessä pitkään tai välähtää odottamatta. Usein hän kuvaa ihmisiä elämän rajatilanteissa ja muutosten keskellä. Hän käsittelee ihmissuhteita, ihmisten erilaisuutta, kohtaamisia ja sieluntiloja. Vaikka Eeva Tikan kirjat ovat realistisia kuvauksia, keskeisintä on se, mitä ihmisen sisällä tapahtuu. Biologin koulutuksen saaneella kirjailijalla luonto on myös vahvasti läsnä hänen teksteissään ja luontokuvat saavat usein symbolista ja myyttistä sisältöä.      

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Kuin vaahteranlehtiä iholla. Romaani. Gummerus 1973.

Tunturisusi. Romaani. Gummerus 1975.

Punainen härkä. Romaani. Gummerus 1977.

Hiljainen kesä. Romaani. Gummerus 1979.

Jyrkänparras. Romaani. Gummerus 1981.

Annu. Romaani. Gummerus1983.

Alumiinikihlat. Novellikokoelma. Gummerus1984.

Satuja. Satukokoelma. Gummerus1984.

Aurinkoratsastus. Romaani. Gummerus 1986.

Kalliomaalaus. Runokokoelma. Gummerus 1987.

Virranhaltijan salaisuus ja muita satuja. Gummerus 1987.

Palavat kuvat. Romaani. Gummerus 1988.

Yön lintu ja siivetön. Satukokoelma. Gummerus 1989.

Lukitttu kaivo. Runokokoelma. Gummerus 1989.

Kuningaskalastaja. Novellikokoelma. Gummerus 1990.

Enkeli astuu virtaan. Runokokoelma. Gummerus 1991.

Pythonin yö. Novellikokoelma. Gummerus 1992.

Pojan paluu. Romaani. Gummerus 1993.

Rauhaan on vielä matkaa. Runokokoelma. Gummerus. 1994.

Majatalo Pimeä Kuu. Satukokoelma. Tammi 1994.

Tulen jano. Novellikokoelma. Gummerus 1995.

Kahdesti kastettu. Novellikokoelma. Gummerus 1997.

Lohikäärmekylpy. Romaani. Gummerus 2000.

Haapaperhonen. Novellikokoelma. Gummerus 2002.

Odotus ja ilo. Runokokoelma. Gummerus 2003.

Mykkä lintu. Romaani. Gummerus 2004.

Hidas intohimo. Novellikokoelma. Gummerus 2007.

 

Artikkeleita, novelleja, kolumneja, runoja lehdissä ja antologioissa.

 

Kirjoja ja tekstejä käännetty ruotsiksi, venäjäksi, viroksi, latviaksi, hepreaksi, vietnamiksi, portugaliksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

 

Gummeruksen Kaarlen-päivän palkinto 1976,1980,1987.

Valtion kirjallisuuspalkinto 1980,1985,1987,1990.

Kiitos kirjasta – mitali 1980.

Pohjois-Karjalan läänin taidepalkinto 1980.

Kirkon kirjallisuuspalkinto 1984.

Anni Swan – mitali 1988.

Suomen Maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinto 1989.

Arvid Lydecken – palkinto 1990.

Pekkas-palkinto 1996.

Finlandia-palkintoehdokas 1986, 2000.

Karjala-palkinto 2002.

Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2009.

 

Apurahoja mm. valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha 1982 - 1984, 1987 - 1989 ja valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha 1991- 2004.

 

Suomen Kirjailijaliitto ry:n jäsen.

Suomen Maakuntakirjailijat ry:n jäsen.

Pohjois-Karjalan kirjallisuusyhdistys Ukri ry:n jäsen ja johtokunnassa.

 

Lähdetiedot

Kirjehaastattelu 2009.

Suomen kirjailijat 1945 - 1980. SKS 1985, s 694.

Enwald Liisa, Yhteisön syrjäläiset – Eeva Tikka. Teoksessa Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. Toim. Maria-Liisa Nevala. Otava 1989, s. 726 - 728.

http://pkkirjailijat.jns.fi/

http://www.gummerus.fi/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva_Tikka