Tavastsjerna, Karl August

 

Luonnehdinta

Mikkelin maalaiskunnassa syntynyt Karl Tavaststjerna oli Suomen ensimmäinen moderni ruotsinkielinen kirjailija. Hän oli myös ensimmäinen kirjailija, jonka tuotannosta huokuu vähemmistöön kuulumisen tunne. Tavaststjerna oli realisti ja ensimmäinen runoilija, joka toi saaristomeren runouteemme.

 

Faktaa

Karl Tavaststjerna syntyi 13.5.1860 sotilasperheen poikana Annilan kartanossa Mikkelin lähellä.

Myöhemmin perhe muutti Hämeeseen, jossa molemmat vanhemmat kuolivat varhain. Eversti Ruinista tuli orpopojan holhooja.  Kahdeksantoistavuotiaana Karl aloitti arkkitehtiopinnot Polyteknillisessä opistossa ja valmistui sieltä vuonna 1883. Hän ei kuitenkaan toiminut tässä ammatissa muutamaa vuotta kauempaa, sillä kirjallisuus veti puoleensa. Hän matkusteli ulkomailla, mm. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Ruotsinmatkaltaan hän löysi näyttelijätärpuolisonsa. Vaikka Tavaststjerna oli syntyperältään aristokraattinen, mieleltään hän oli kosmopoliitti, demokraatti ja myös suuri isänmaan ystävä. Ulkomailla ollessaan hän kirjoitti kotikielellään ruotsilla runoja ja romaaneja sekä muutaman näytelmän.

Suomeen palattuaan 1890-luvulla Tavaststjerna jatkoi tekstiensä julkaisemista, mutta taloudellisista syistä työskenteli myös toimittajana hankolaisessa ja porilaisessa ruotsinkielisessä lehdessä.

Karl Tavaststjerna kuoli 38-vuotiaana keuhkotulehdukseen Porissa 30.3.1898.

 

Kirjailijaura

Koulu- ja opiskeluaikanaan Karl kiinnostui kirjallisuudesta. Hän kävi innokkaasti teatterissa ja luki uusinta pohjoismaista sekä ranskalaista ja venäläistä kirjallisuutta. Jo tässä vaiheessa heräsi hänen kirjailijakutsumuksensa. Arkkitehdiksi valmistumisvuonnaan hän julkaisi esikoisrunokokoelmansa För morgonbris (1883), joka merkitsi realismin alkua suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa. Realismin eturiviin hän nousi varsinaisesti romaaneillaan. Tavaststjerna otti mallia ranskalaisesta naturalismista ja pyrki eroon romantisoivasta kerrontatavasta. Teksteillään hän pyrki riisumaan myös katteetonta kansallista ihanteellisuutta. 1860-luvun nälkävuosia kuvaava teos Hårda tider aiheutti lähes kirjasodan, sillä hän asetti siinä vastakkain köyhien ja rikkaiden kohtalon nostamalla esille epätasa-arvon. Aikansa suomenruotsalaisessa kirjallisuudessa Karl Tavaststjerna oli yksinäinen susi, mutta hänen tuotannollaan on yhtymäkohtia suomenkielisten aikalaisten kuten Juhani Ahon ja Minna Canthin kanssa.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

För morgonbris. Runoja.1883.

Frun emanciperar sig. Näytelmä.1885.

Nya vers. Runoja.1885.

Barndomsvänner. Romaani.1886. Lapsuudenystävät. Suom. Kari Jalonen.1985.

En inföding. Runoja.1887.

I förbindelser. Runoja. 1888.

Affärer. Näytelmä.1890.

Dikter in väntan. Runoja.1890.

Godnatt. Runoja.1890.

Ett vådligt experiment.1890

Marin och genre.1890.

Hårda tider. Berättelse från Finlands sista nödår.1891. Kovina aikoina. Kertomus Suomen viimeisten nälkävuosien ajoilta. Suom. Juhani Aho.1892.

Pyret 1891.

Fyra dramatiska småstycen.1891.

Kontraktet.1892.

Uramo torp. Näytelmä.1892. Suom. Uramon torppa.

Mot hemmet. Halfglömt julminne.1892.

Unga år.1892.

Heder och ärä.1893.

I förbund med döden. 1893.

Korta bref från enlång bröllåpresa.1893.

Kapten Tärnberg med flera berättelser.1894.

Kvinnoregemente.Roman från finska landsbygden.1894.

Korta brev från hemmets lugna härd.1895.

Finska vikens hemlighet. Salanimellä Paul Dubois.1895. Seikkailukertomus. Suomenlahden salaisuus. Suom. Urho Kivimäki.1918.

Dikter.1896.

En patriot utan fosterland. Anteckningar från det Finland som varit. 1896. Suom. Patriootti ilman isänmaata 1896.

Kertomuksia ja kuvauksia. Suom. Juhani Aho.1896.

Lauretus. Epopé i tretton sånger jämte ensamling efterlemnade lyriska dikter.1897.

Lille Karl. En gossesroman, berättad för stora och små. 1897. Suom. Pikku Karl.

Muru. Huvinäytelmä yhdessä näytöksessä. Suom. Anni Levander. 1899.

Valikoima runoelmia.1904. Suom. Walter Juva.1904. Elektroninen aineisto 2006.

Valitut teokset. Lapsuudenystävät. Kovina aikoina. Pikku Karl. Suom. Kari Jalonen, Juhani Aho. Esipuhe Pirkko Alhoniemi.1975.

 

Lisäksi postuumeina muita valikoimia, koottuja teoksia, kirjekokoelmia sekä käännöksiä mm. tanskan ja saksan kielelle.

 

Karl August Tavaststjernan mukaan on nimetty katu Helsingissä.

 

Lähdetiedot

Otavan kirjallisuustieto. Otava 1990, s. 773.

Pedersen Arne T, K.A. Tavaststjerna – vår man i Paris. Källan 1/2005.Sveska litteratur sällskapet informerar, s. 12 – 16.

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3657/

http://fennica.linneanet.fi/