JATKOSOTA

Työ:

Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 päämaja sijoitettiin jälleen Mikkeliin. Mannerheimin ja päämajan oleskelu kaupungissa kesti yli kolme vuotta. 

Päämajan keskeiset osastot sijoitettiin taas yläkansakoululle, joka nykyisin kantaa Päämajakoulun nimeä. Mannerheim palasi jo talvisodan aikana käyttämäänsä opettajainhuoneeseen.

Mannerheimin työrytmi muotoutui nopeasti. Hän saapui työhuoneelleen aamuisin kello 8 - 9 välillä ja työpäivä jatkui iltakymmeneen, usein myöhemmäksikin. 

Työpäivän katkaisivat lounas ja päivällinen. Esittelyt, tilannekatsaukset ja raportit seurasivat toisiaan. Asemasodan aikana talvesta 1941 -1942 alkukesään 1944 työtahti oli rauhallisempi. 

Kun suurhyökkäys Kannaksella alkoi, ei ylipäällikkö juurikaan poistunut päämajasta kriittisimpien päivien aikana. 

Päämajoitusmestari Aksel Airo, Yleisesikuntapäällikkö 
Erik Heinrichs ja marsalkka C.G.E. Mannerheim.

Kirjallisuutta tästä aiheesta mm.

Päämajakoulu

Kuvat:

Päämajakoulu syksyllä 1998. Kuva M.Kääriäinen

Päämajoitusmestari Aksel Airo, Yleisesikuntapäällikkö Erik Heinrichs ja marsalkka C.G.E. Mannerheim.SA-kuva

Marsalkka Mannerheimin jalanjäljillä | Otavan opisto | Sairilan kartano | Inkilän kartano | GraniittitaloRautatieasema|1918| Seurahuone | Mikkeli 1939 | 1939-1940 | Päämaja | 1941-1944| Mikkelin Klubi | Kalevankangas  | Viestikeskus Lokki| Kirjallisuusluettelo  | Alkuun