Bärman, Raimo Kyösti

( nimim.R.A. Karhumies)

 

Luonnehdinta

Sulkavalla syntynyt Raimo Bärman vietti lapsuutensa Lappeenrannassa, mutta on asunut suurimman osan elämästään Päijät-Hämeessä. Erityisesti hän on luonnontarkkailija ja erähenkisyyden kuvaaja. Hänen keskeisin sanomansa liittyy ihmiseen luonnon osana ja vaalijana.

Useissa teoksissaan hän kuvaa Savon maisemia, ihmisiä ja tarinoita.

 

Faktaa

Raimo Bärman syntyi 6.6.1932 Sulkavalla sahurin perheeseen. Hän kävi kansakoulun, keskikoulun yksityisoppilaana sekä Lahden kansankorkeakoulun vuosina 1956 -1957. Hän toimi monenlaisissa työtehtävissä, mm. sepän kisällinä, asuntojen tarkastajana, terveystarkastajana ja matkailuyrittäjänä. Vapaana kirjailijana Bärman on ollut vuodesta 1984 alkaen.

Vuonna 1954 hän avioitui kirjailija Annikki Bärmanin (o.s. Kukka) kanssa. Raimo Bärman harrastaa luontoliikuntaa, valokuvausta, kalastamista ja Pohjoisen erämaita.

Raimo Bärman on asunut mm. Tukholmassa, Kajaanissa, Anttolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Tällä hetkellä asuu Vihtijärvellä.

 

Kirjailijaura

Kirjallisuus alkoi kiinnostaa Raimoa jo kansakouluaikana, kun vanhemmat kannustivat häntä kirjallisuuden pariin ja kirjastoon. Hän koki mielenkiintoa avaraan maailmaan.  Mielikirjailijoita olivat mm. Arvi Järventaus, K. Nuorvala, Mark Twain, Ivan Turgenev ja Veikko Huovinen. Erityisesti taitavasti kirjoitetut hyvät tarinat ja seikkailut kiinnostivat nuoresta lähtien.

Varsinainen kirjailijaura alkoi 1950-luvulla, kun Raimo Bärman kirjoitti yhdessä vaimonsa kanssa Salaperäinen Savu-nimisen kirjan (1964). Yhteistyössä vaimonsa kanssa hän laati myös seuraavat kirjansa. Niiden kautta hänelle syntyi halu kehittyä sanataiteellisessa ilmaisussa. Vaimosta tuli hänen kirjallinen tukihenkilönsä, jonka tuen hän on kokenut hyvin myönteisenä ja kannustavana. Bärmanin pääteos on 1800-luvulla Ruijaan muuttaneista suomalaisista kertova Kveeni-trilogia.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Salaperäinen savu. Nuortenromaani. Yhdessä Annikki Bärmanin kanssa nimellä R.A. Karhumies. Valistus 1964.

Kuusi kadonnutta päivää. Nuortenromaani. Yhdessä Annikki Bärmanin kanssa nimellä R.A. Karhumies. Valistus 1964.

Taimenjoelta Ahmatunturille. Novelleja. W&G 1981.

Tunturin takana. Novelleja.W&G 1981.

Jossain palaa nuotio. Novelleja. Otava 1984.

Vaivaiskoivun maa. Novelleja. WSOY 1986.

Suurilta järviltä. Novelleja. WSOY 1987.

Kuusi pegasosta. Runoja. FinnEpos 1990.

Kveenien rannat. Romaani. FinnEpos 1991.

Jäämeren soutajia. Romaani. FinnEpos 1994.

Ruija kutsuu. Romaani. FinnEpos 1996.

Harkanvarpaita kalliossa. Runoja. FinnEpos 1997.

Luontopolun kulkijoita. Eränovelleja luonnosta ja ihmisistä. FinnEpos 2000.

Salapärased kirikukellad. Novelleja. Eestiksi käänt. Aivo Löhmus. Tiritamm, Viro 2002.

Linnoituksen takana. Muistelmia Lappeenrannasta. FinnEpos 2006.

 

Artikkeleita teoksissa

Erämiesten matkassa: eräkirjailijamme kertovat. Otava 1987.

Erämaailman vuosikymmenet. Karisto 2000.

Salpausselän Kirjailijat ry:n antologia.

 

Artikkeleita lehdissä

Etelä-Suomen Sanomat, Metsästys ja kalastus, Erä-lehti, Pikajuna ja Optimisti.

Freelance-toimittaja, toimitussihteeri, kulttuurilehti Taarastin päätoimittaja 1980-luvulla.

Haastatteluja tiedotusvälineissä.

Luennoitsijana ja ohjaajana kirjoittajakursseilla.

Suomen Kirjailijaliiton jäsen 1981-.

Salpausselän Kirjailijat ry:n johtokunnan jäsen 1976 -, varapj 1979–1987, pj 1987–1989.

Suomen Kirjailijaliiton apuraha 4 kertaa.

Suomen Kirjasäätiön apuraha 2 kertaa.

Yksivuotinen valtion taideapuraha.

Kansan sivistysrahaston apuraha.

Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston apuraha 4 kertaa.

Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston apuraha 2 kertaa.

Kirjastoapurahalautakunnan apuraha useita kertoja.

Hämeen läänin taidetoimikunnan apuraha 2 kertaa.

 

Motto

Lukekaa kirjoja enemmän  –  katselkaa ”töllöä” vähemmän.

 

Lähdetiedot:

Kirjehaastattelu 2009.

Suomen kirjailijat 1945 – 1980, SKS 1985, s.67.

http://dbgw.finlit.fi

http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kirjailijat

http://www.eliaskirjailijat.fi/kirjailija.asp

http://www.lappeenranta.fi/