Haahtela, Sampo Inkero Untamo

 

Luonnehdinta

Turun kulttuurielämässä vahvasti vaikuttanut äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja sittemmin rehtori Sampo Haahtela kirjoitti lapsille kertomuksia ja fantasiatekstejä. Häntä on pidetty jopa varhaisena fantasiakirjailijanamme. Aikuisille Haahtela kirjoitti muun muassa ihmiskohtaloista sekä kouluelämään liittyviä romaaneja, joissa hän valotti kulloinkin koulumaailmassa käynnissä ollutta kehitystä.

 

Faktaa

Sampo Haahtela syntyi 18.8.1908 Inkerinmaalla Toksovassa papinpoikana. Lapsuutensa hän vietti Savo-Karjalan rajamailla Enonkosken pappilassa. Lapsuudenkodissa vallitsi henkinen vapaus ja kannustava ilmapiiri. Myöhemmin monilapsinen perhe muutti Turkuun, jossa Sampo pääsi opintielle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1929 ja valmistui neljä vuotta myöhemmin Turun yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Haahtela toimi äidinkielen opettajana eri puolilla Suomea, mutta palasi sodan jälkeen Turkuun. Sampo Haahtelasta tuli Turun normaalilyseon rehtori.

Sampo Haahtela avioitui ja perusti perheen vuonna 1934.

Haahtela kuoli vuonna 1993.

 

Kirjailijaura

Sampo Haahtelan kirjailijaura alkoi jo koulupoikana. Ratkaisevan sysäyksen sille antoi naapurissa asunut taidemaalari Hannes Siivonen, joka avasi oven luomistyön houkuttelevaan maailmaan. Siivosen kautta Sampo tutustui Lauri Viljaseen. Jo lyseolaisena Sampo Haahtelasta tuli Uusi Aura-lehden sunnuntainumeron kaunokirjoittaja. Myöhemmin hän kirjoitti myös Uuteen Suomeen ja Aamulehteen. Yliopisto-opintojen aikana merkittäviä henkilöitä Sampolle olivat hänen opettajansa V.A. Koskenniemi ja kirjailija Volter Kilpi.

 Haahtelan pitkään hautuneet esikoiset saivat kuitenkin odottaa julkaisua 1940-luvun puoliväliin saakka. Vasta sodan aikana ja sen jälkeen hän sai riuhtaistua persoonallisen luomiskaipuunsa käytännön minästään. Erityisen merkittävää oli se, että kesällä 1940 hän tutustui Jyväskylässä Gummeruksen legendaariseen johtajaan Mauno Salojärveen, josta tuli hänen kannustajansa, tukijansa ja kustantajansa. Haahtelan kaunokirjallisen tuotannon keskeinen osa on hänen kouluaiheisten romaaniensa neliosainen sarja (Idealistit 1946, Opettajainhuone 1956, Kyselemisen aika 1973, Säänmerkit 1975).  Romaanit ottavat kantaa ajan pedagogiseen keskusteluun, mutta sisältävät myös paljon paikallista kuvausta. Sampo Haahtelaa voidaan pitää myös varhaisena fantasiakirjailijana. Hänen romaanissaan Laiva seisoo sumussa (1950) on jopa surrealismin piirteitä.

 

Tuotanto ja muut saavutukset

Volter Kilpi, kirjallisuutemme omaperäisin kertoja. Otava 1939.

Pellervon suuri tehtävä. Kertomus Suomen sodasta 1930 -1940. Gummerus 1940.

Kuningas Toton vankina. Kertomus pienille pojille ja tytöille. Gummerus 1942.

Aurinko nousee tänäänkin. Kuvia ihmisistä ja elämästä. Gummerus 1944.

Idealistit. Romaani. Gummerus 1946.

Uskollinen sydän. K.J. Gummeruksen elämä. Gummerus 1947.

Vanha rakas koulu. Hugo Swenssonin kirjailijakuvan piirteitä. Otava 1949.

Laiva seisoo sumussa. Romanttinen tarina. Gummerus 1950.

Oppikoulunopettajaksi. Opaskirjanen 1951.

Tarpeeton ihminen. Ihmiskohtaloita. Gummerus 1952.

Opettajainhuone. Romaani. Gummerus 1956.

J.V. Snellman ja kansallisuusaate. Suomalaisuuden Liitto 1956.

Kyselemisen aika. Romaani. Gummerus 1973.

Säänmerkit. Romaani. Gummerus 1975.

 

Satoja lehtiartikkeleita eri lehtiin.

 

Valtion kirjallisuuslautakunta 1957-1959.

Kouluneuvoksen arvo 1968.

 

Lähdetiedot

Suomen kirjailijat 1917 - 1944, SKS 1981, s.82-83.

Sampo Haahtela. Teoksessa Uuno Kailaasta Aira Meriluotoon. Porvoo 1947, s. 561 - 566.

www.wikipedia.org/wiki/Sampo_Haahtela

http://fi.risingshadow.net/

www.turunseniorinorssit.fi