RISTIINAN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Kallioniemi © Mikkelin maakunta-arkisto
Kallioniemi
Ristiina on Savon vanhimpia asutusalueita. Mm. Hartikkalan kylästä löydetty kivikaudenaikainen asuinpaikka sekä Astuvansalmen ja Uittamonsalmen kalliomaalaukset kertovat esihistorian pyyntiväen asettumisesta paikkakunnalle.

Kreivi Pietari Brahe valitsi Ristiinan savolaisläänitystensä hallintopaikaksi ja rakennutti sinne Brahelinnaksi kutsutun kartanon. Nykyisin siitä on jäljellä ympärysmuuri Linnamäen harjanteella. Pietari Brahen toimesta Ristiinan alue myös 1649 erotettiin Savilahdesta itsenäiseksi Kristiinan seurakunnaksi. Kansa kutsui pitäjäänsä Ristiinaksi, mikä vuodesta 1901 lähtien on ollut kunnan ja seurakunnan virallinenkin nimi.

Läänityskauden jälkeen Brahelinnasta tehtiin everstin virkatalo. Brahen aikainen rakennus rappeutui isonvihan aikana, ja sen tilalle kirkonkylän keskustaan rakennettiin uusi Brahelinna. Siinä toimi 1777-1779 Georg Magnus Sprengtportenin johtama Suomen ensimmäinen sotakoulu. 1800-luvulla tila oli vuokralla. Myöhemmin siinä toimi emäntäkoulu ja nykyään Ristiinan kansalaisopisto.

Kustavinsodan aikaan Ristiinaan perustettiin laivastoasema. Tuon ajan sotamuistoihin kuuluvat Kyyrön taistelu sekä Järvenpään ja Liiansaaren kylissä tapahtuneet vihollisuudet. Ristiinan eteläosassa, valtakunnan itärajan tuntumassa, on sekä kustavinsodan että ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallituksia.

Ennätyksellinen kalansaalis Lunnossaarella 1930-luvulla © Mikkelin maakunta-arkisto
kalansaalis
Ristiinan teollistuminen alkoi 1800-luvun lopulla, jolloin perustettiin Löydön höyrysaha. Hieman myöhemmin aloitti toimintansa Kuomionkosken tehdas. 1900-luvun alussa Ristiinan eteläosassa oli Honkataipaleen tukkirata ja tehdasyhdyskunta. Nykyään tärkein teollisuuslaitos on Pelloksen vaneritehdas.

Ristiinan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pietari Brahen aikana. Sen tilalle pystytettiin 1770-luvulla Eskel Colleniuksen suunnittelema, yhä käytössä oleva kirkko. Lisäksi Ristiinassa on Himalansaaren kyläkirkko ja Parikanniemen riihikirkko.

Ristiinan historian merkkihenkilöitä ovat suomensodasta tunnetut Joakim Zacharias Duncker ja Otto Henrik von Fieandt, garibaldilainen vapaustaistelija Herman Liikanen, valtioneuvos G.W.Liukkonen, laamanni Ferdinand Forsström, kielentutkija E.N.Setälä ja lentäjäkapteeni Väinö Bremer.