PUNKAHARJUN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Hotelli © Mikkelin maakunta-arkisto
Hotelli
Vaaran kylästä löytynyt kivikautinen asuinpaikka todistaa ihmisten liikuneen seudulla jo tuhansia vuosia sitten. Myöhemmin alueelle asettui sekä savolaisia että karjalaisia, joiden aluevaltauksia Punkaharjun läpi kulkenut Pähkinäsaaren rauhan raja ei estänyt. Täyssinän rauha siirsi alueen itärajaa loitommalle ja voimisti alueen savolaisasutusta. Kirkollisesti seutu kuului aluksi Sääminkiin, mutta liitettiin 1647 tuolloin itsenäistyneeseen Kerimäen seurakuntaan. Itsenäiseksi seurakunnaksi ja kunnaksi Punkaharju erotettiin 1922.

Punkaharjun kehitystä on vauhdittanut sekä teollisuus että matkailu. Putikon saha aloitti toimintansa jo 1770-luvulla. Myöhemmin seudulle saatiin Punkasalmen lastuvillatehdas.

Maisema Punkaharjulta © Mikkelin maakunta-arkisto
Punkaharjua
Vuonna 1843 harjualue lunastettiin rauhoitetuksi kruununpuistoksi. Sinne rakennetussa metsänvartijan talossa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen matkailuhotelli, Punkaharjun Valtionhotelli. Toinen merkittävä hotelli, Finlandia, toimi ensimmäisen maailmansodan aikana sotilassairaalana. Nykyisin Punkaharjun matkailuvalttina on taidekeskus Retretti.

Rautatien valmistuminen 1908 paransi sekä teollisen toiminnan että matkailun edellytyksiä.

A. Rosenbergin (Rouheen) suunnittelemasta Punkaharjun puukirkosta aiottiin aluksi väliaikaista rukoushuonetta, mutta se korjattiin ja vihittiin vakinaiseksi kirkoksi 1958.

Punkaharjun Takaharjulle perustettiin Suomen ensimmäinen tuberkuloosiparantola. Myöhemmin Takaharjun parantola on toiminut sotilassairaalana ja Fysioterapialiiton kuntoutussairaalana.