Kivikautinen ruukku
© Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
|
Pieksämäki erotettiin Savilahdesta eli Mikkelistä 1573. Siihen
liitettiin osia myös Juvan pitäjästä. Alueelta on viime
aikoina löytynyt runsaasti jäänteitä esihistorian
aikaisesta asutuksesta. Metsät ja vesitiet vetivät aikanaan puoleensa
sekä hämäläisiä että karjalaisia
eränkävijöitä. Asutus laajeni pohjoiseen 1400-luvun
alkupuolella, mutta Hämeen ja Savon rajan tuntumassa ollut alueen
länsiosa sai vakinaiset asukkaansa vasta seuraavan vuosisadan lopulla.
Kirkonkylää n. v. 1918
© Museovirasto
|
Pieksämäen alkuperäinen nimi oli Haukivuori, mutta muutettiin
Pieksämäeksi Pieksäjärven rannalle rakennetun kirkon
valmistuttua. Kirkko oli käytössä 1740-luvulle asti. Sen
tilalle, nykyiselle kaupunkialueelle, rakennettiin August Sorsan suunnittelema
ja Mikael Toppeliuksen maalauksin koristeltu uusi puukirkko.
Pieksämäen maalaiskunnassa on myös Vaalijalan keskuslaitoksen
kirkko ja Partaharjun leirikirkko. Vaalijala on Suomen suurin kehitysvammaisten
hoitolaitos ja Partaharjussa sijaitsevat metsäkurssikeskus, kansanopisto
ja leirikeskus.
Haapakosken ruukki
© Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
|
1800-luvulla Pieksämäen maalaiskunta alkoi saada
teollisuuspaikkakunnan leimaa. Täällä oli Porsaskosken
raudanvalmistus- ym. teollisuuslaitokset sekä Haapakosken ruukki.
Hiihtäjiä
© Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
|
Pieksämäen maalaiskunnan merkkimiehiin kuuluu maakauppias,
talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Aapeli Häyrinen.
Myös suomalaisuusmies Fredrik (Rietrikki) Polén oli kotoisin
Pieksämäen maalaiskunnasta. Presidentti Kekkosen puoliso Sylvi
Kekkonen (o.s. Uino) on syntynyt Pieksämäellä.
|