PIEKSÄMÄEN MAALAISKUNNAN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Kivikautinen ruukku
© Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
Kivikautinen ruukku
Pieksämäki erotettiin Savilahdesta eli Mikkelistä 1573. Siihen liitettiin osia myös Juvan pitäjästä. Alueelta on viime aikoina löytynyt runsaasti jäänteitä esihistorian aikaisesta asutuksesta. Metsät ja vesitiet vetivät aikanaan puoleensa sekä hämäläisiä että karjalaisia eränkävijöitä. Asutus laajeni pohjoiseen 1400-luvun alkupuolella, mutta Hämeen ja Savon rajan tuntumassa ollut alueen länsiosa sai vakinaiset asukkaansa vasta seuraavan vuosisadan lopulla.

Kirkonkylää n. v. 1918 © Museovirasto
Kirkonkylä n. 1918
Pieksämäen alkuperäinen nimi oli Haukivuori, mutta muutettiin Pieksämäeksi Pieksäjärven rannalle rakennetun kirkon valmistuttua. Kirkko oli käytössä 1740-luvulle asti. Sen tilalle, nykyiselle kaupunkialueelle, rakennettiin August Sorsan suunnittelema ja Mikael Toppeliuksen maalauksin koristeltu uusi puukirkko. Pieksämäen maalaiskunnassa on myös Vaalijalan keskuslaitoksen kirkko ja Partaharjun leirikirkko. Vaalijala on Suomen suurin kehitysvammaisten hoitolaitos ja Partaharjussa sijaitsevat metsäkurssikeskus, kansanopisto ja leirikeskus.

Haapakosken ruukki © Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
Haapakosken ruukki
1800-luvulla Pieksämäen maalaiskunta alkoi saada teollisuuspaikkakunnan leimaa. Täällä oli Porsaskosken raudanvalmistus- ym. teollisuuslaitokset sekä Haapakosken ruukki.

Hiihtäjiä © Pieksämäen maalaiskunnan kotiseutuarkisto
Hiihtäjiä
Pieksämäen maalaiskunnan merkkimiehiin kuuluu maakauppias, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Aapeli Häyrinen. Myös suomalaisuusmies Fredrik (Rietrikki) Polén oli kotoisin Pieksämäen maalaiskunnasta. Presidentti Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen (o.s. Uino) on syntynyt Pieksämäellä.