PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Rautatieasema © Museovirasto
Rautatieasema
Pieksämäen historiaan on vaikuttanut sen sijainti sekä maanteiden että rautateiden risteyksessä. Pieksämäen aluetta halkoivat jo 1700-luvulla Mikkeliin, Suonenjoelle ja Kangasniemelle vievät tiet. Myöhemmin siitä tuli myös Savon radan sekä Haapamäen - Elisenvaaran poikittaisradan risteysasema.

Maanteiden ja rautateiden risteyksiin syntyivät myös Pieksämäen asutustaajamat: kirkonkylä Tienristin tilan maille ja asemankeskus Pieksäjärven itäpuolelle. Vähitellen nämä kaksi taajamaa kasvoivat yhteen ja niistä muodostettiin kauppala 1930. Sen nimeksi tuli Pieksämä, mutta rautatieasema säilyi Pieksämäki-nimisenä. Vasta 1948 kauppalakin muutettiin Pieksämäeksi. Kaupunkioikeudet Pieksämäki sai 1962.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura siirsi toimintansa 1944 Sortavalasta Pieksämäelle. Seura harjoitti kustannus- ja kirjapainotoimintaa sekä ylläpiti opistoja. Paikkakunnalle perustettiin myös Bovallius-säätiön omistama Suomen ainoa kuulovammaisten talouskoulu, Valtionrautateiden veturimieskoulu ja monta muuta oppilaitosta.

Maaseurakunnan puukirkko sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Sen kellotapuli on Pieksämäen vanhin rakennus. Keijo Strömin ja Olavi Tuomiston suunnittelema kaupunkiseurakunnan tiilikirkko toimii monitoimikirkon periaatteella. Kaupungin kolmas kirkko on Toivo Paatelan suunnittelema ortodoksinen kirkko.