PERTUNMAAN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Vanha-Rantalan päärakennus © Suur-Savon museo
Vanha-Rantalan päärakennus
Pertunmaan oletetaan saaneen nimensä seudun ensimmäisiin asukkaisiin kuuluneesta Perttu-nimisestä miehestä. Kuuselan kalmistolöydön perusteella seudulla on ollut asutusta ainakin jo viikinkiaikana. Alue kuului sysmäläisten erämaihin ja asutettiin pysyvästi keskiajan kuluessa.

Vanha-Rantalan aitta © Suur-Savon museo
Vanha-Rantalan aitta
Vuodesta 1595 lähtien Pertunmaan alue kuului Mäntyharjun pitäjään. Oman seurakunnan perustaminen oli esillä 1738, 1859 ja 1890-luvulla, mutta omaksi rukoushuonekunnaksi alue muodostettiin vasta 1915 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1926. Siihen liitettiin osia Hartolan, Mäntyharjun ja Joutsan kunnista.

Pertunmaan kirkkona oli aluksi Markus Pulierin Pienveden rannalle rakennuttama rukoushuone. Sen tilalle pystytettiin M. Vihosen piirtämä nykyinen kirkko. Sen hirret ovat peräisin Hartolan entisestä kirkosta.