MIKKELIN KAUPUNGIN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Näkymä Naisvuorelta © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Näkymä Naisvuorelta
Mikkeli perustettiin, kun osa Mikkelin pitäjän kirkonkylää 1838 muutettiin Mikkelin kaupungiksi. Asutusalueena seutu on ollut esihistorian ajoista alkaen, kuten Mikkelin maalaiskunnan esittelystä käy ilmi.

Kaupungintalo v. 1912 © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kaupungintalo v. 1912
Mikkeli perustettiin kauppapaikaksi ja lääninhallinnon keskukseksi.

Kaihunlahtea © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kaihunlahti
Mikkelin kirkonkylä oli saanut markkinaoikeudet 1744, ja nyt, kaupungin alkuaikoina, Mikkelin markkinat tulivat laajasti tunnetuiksi.
Mikkelin rautatieasema © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Rautatieasema
Kaupungin sijainti viiden maantien risteyksessä edisti kaupan kehittymistä ja 1889 valmistunut Savon rata paransi liikenneyhteyksiä. Saimaan Savilahti sitä vastoin oli kaupungin perustamisen aikoina kehityksen jarruna, sillä ennen ruoppaamista ja leventämistä se oli niin ahdas, että se esti suurtempien laivojen pääsyn satamaan.

Kansakoulu © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kansakoulu
Lääninhallitus siirrettiin Heinolasta Mikkeliin 1843. Sen jälkeen Mikkelistä alkoi kehittyä virasto- ja koulukaupunki. 1800-luvulla Mikkeli oli myös kylpyläkaupunki. Hiippakunnan tuomiokapituli on ollut Mikkelissä vuodesta 1945 lähtien.

Antellin neitien koulu


Suomen 6. tarkk´ampujapataljoona Porrassalmella © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
 6. tarkk´ampujapataljoona
Sotilashallinnon keskukseksi Mikkeli tuli 1878 annetun asevelvollisuuslain jälkeen. Tänne sijoitettiin Suomen kuudes tarkk´ampujapataljoona. Kasarmit, joissa nykyään toimii mm. jalkaväkimuseo, valmistuivat 1880-luvun alussa. Vuosina 1901-1917 Mikkelissä oli venäläinen viides tarkk´ampujarykmentti. Varuskunnalla oli oma kirkko ja kansakoulu. Itsenäisyyden aikana vanhat kasarmirakennukset olivat Savon Prikaatin käytössä vuoteen 1958 saakka, jolloin Karkialammen kasarmit valmistuivat.

Marski
Marsalkka Mannerheim

Päämajakaupunkina Mikkeli oli sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana.

mpeg-video: Marski ratsastaa (n. 720 Kt ) - 160 X 120
mpeg-video: Marski ratsastaa (suurempi kuvakoko, n. 2,7 Mt) - 352 X 240
mpeg-video: Mannerheiminristien jakotilaisuus (n. 1,5 Mt) - 160 X 120
mpeg-video: Mannerheiminristien jakotilaisuus (suurempi kuvakoko, n. 5,7 Mt) - 352 X 240

Videot © Maanpuolustuslehden kustannusosakeyhtiö

Mikkelin tuomiokirkko © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Mikkelin kirkko
Kaupunginkirkon suunnittelijana on toiminut arkkitehti Josef Stenbäck. Ortodoksisen kirkon on suunnitellut arkkitehti Ilmari Ahonen.

Mikkelin lyseo © Mikkelin kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Mikkelin lyseo
Mikkelissä vaikuttaneita julkisuuden henkilöitä ovat mm. runoilija Otto Manninen, kirjailija Anni Swan, kuvanveistäjä Johannes Haapasalo, arkkipiispa Ilmari Salomies, presidentin puoliso Sylvi Kekkonen, hiihtäjä Arto Tiainen, olympiavoittaja Eero Lehtonen, Eu-komissaari Erkki Liikanen, taiteilijat Arja Saijonmaa, Heikki Kinnunen ja Aake Kalliala sekä radioselostaja Raimo "Höyry" Häyrinen.