MÄNTYHARJUN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Mäntyharjun kirkonkylää © Museovirasto
Mäntyharjun kirkokylää
Mäntyharju perustettiin 1595. Seurakunnallinen itsenäistyminen oli kuitenkin alkanut jo aikaisemmin, jolloin Mäntyharju toimi Iitin kappelina.

Mäntyharjun historiaan on antanut oman leimansa sijainti rajaseudulla ja siitä aiheutunut hallinnon hajanaisuus. Turun rauhassa 1743 Mäntyharju jaettiin kahtia osan jäädessä Suomen ja osan Venäjän puolelle. Yhdistyminen tapahtui uudelleen 1809, jolloin koko Suomi liitettiin Venäjään.

1800-luvun kuluessa Mäntyharjulle syntyi kolme asutustaajamaa: kirkonkylä, Toivola ja Savon radan valmistumisen seurauksena asemanseudun taajama.

Kunnan merkittävin teollisuuslaitos oli aikanaan Penttilän saha.

Mouhun kylä on tullut tunnetuksi kansalaissodan aikaisesta taistelusta.

Mäntyharjulla on ollut kolme kirkkoa. Vanhin rakennettiin jo kappeliseurakunnan aikana, seuraava 1600-luvun lopulla ja nykyinen Charles Bassin piirustusten mukaan 1800-luvun alkupuolella. Nykyistä edeltäneen kirkon saarnastuoli on sijoitettu museona olevaan Mikkelin Kivisakastiin. Vanha alttaritaulu on edelleen Mäntyharjulla, mutta nykyinen alttaritaulu on mäntyharjulaisen Berndt Godenhjelmin maalaus, ensimmäinen hänen laajasta alttaritaulutuotannostaan.

Voikoski © Mikkelin maakunta-arkisto
Voikoski
Berndt Godenhjelmin lisäksi muita kuuluisia mäntyharjulaisia ovat kuuromykkäopetuksen uranuurtaja Abraham Argillander, salpietarikeittimöiden johtaja, maanmittausinsinööri Adolf Fredrik Godenhjelm, kansanpelimanni "Hassun-Pekko" sekä uudemmista taiteilija Kake Randelin ja oopperalaulaja Taina Piira.