KANGASNIEMEN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Kangasniemen kylää © Museovirasto
Kangasniemen kylää
Kangasniemi oli keskiajalla Hämeen ja Savon välistä riidanalaista rajaseutua. Se kuului Pieksämäkeen ja erotettiin omaksi pitäjäkseen 1650-luvulla. Alue laajeni 1800-luvun alkupuolella, jolloin siihen liitettiin osia Mikkelin pitäjästä, Hirvensalmesta ja Pieksämäestä.

Kangasniemen ensimmäinen kirkko rakennettiin heti pitäjän perustamisen jälkeen. Se purettiin 1740-luvun lopulla. Uusi kirkko oli käytössä vuoteen 1808, jolloin se paloi. Nykyisen, Kangasniemen kolmannen kirkon rakentajana toimi kuuluisa kirkonrakentaja Matti Salonen. Uudistustyöt ovat arkkitehti Alfred Cavenin käsialaa.

Joutsaan vievän tien varrella ovat Rapalan luolat, joita kerrotaan käytetyn isonvihan aikaan piilopaikkoina.

Tärkeimpiä tuotantolaitoksia olivat 1800-luvulla sahat.

Savo-Karjalan osakepankin konttori © Mikkelin maakunta-arkisto
Savo-Karjalan osakepankki
Kuuluisia kangasniemeläisiä ovat kansanrunouden kerääjä, Turun Wiikkosanomien perustaja ja toimittaja Reinhold von Becker, runoilija Otto Manninen, runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund sekä laulunikkari Hiski Salomaa.