KANGASLAMMIN VAAKUNA Lähdemateriaalia

Kangaslammen kirkonkylää ja ympäristöä ilmasta nähtynä 1930-l. © Museovirasto
Ilmakuva
Kangaslampi kuului ennen itsenäistymistään Rantasalmen pitäjään. Sen aluetta, Rantasalmen pohjoisosaa, kutsuttiin Vesikansaksi erotuksena Maakansaksi kutsutusta pitäjän eteläosasta. Vesikansasta eli Kangaslammesta tehtiin Rantasalmen rukoushuonekunta 1862 ja kappeliseurakunta seitsemän vuotta myöhemmin.Itsenäisenä kuntana Kangaslampi on ollut vuodesta 1869 ja seurakuntana vuodesta 1894 lähtien.

Kangaslammin keskustaa n. v. 1920 © Museovirasto
Keskustaa
Vakinaisen asutuksensa Kangaslammen alue sai vasta keskiajan lopulla. Maanviljelyn ohella tervanpoltto oli 1700-luvun alkuun asti seudun tärkeä elinkeino. Seuraavalla vuosisadalla kangaslampilaiset saavutti mainetta taontatavaroiden ja pellavakankaiden valmistajina.

Kangaslammen ensimmäinen kirkko rakennettiin kappeliseurakunnan perustamisen aikana, mutta se paloi 1972. Nykyisen tiilikirkon suunnittelijana on toiminut Kaj Michael.