HEINÄVEDEN VAAKUNA Lähdemateriaalia
Ylä-Kerman kanava 1940-luvulla © Mikkelin maakunta-arkisto
Kerman kanava

Heinäveden vanhimmasta asutuksesta kertovat kivikaudenaikaiset löydöt mm. tunnettu, karhunpään muotoinen vasarakirves. Alue kuului pitkään Rantasalmen erämaihin. Rantasalmen rukoushuonekunnaksi Heinävesi tuli 1744, oma kirkko rakennettiin 1748, kappeliseurakunnaksi Heinävesi muodostettiin 1810 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1852, jolloin siihen myös liitettiin alueita Leppävirrasta ja Säämingistä. Heinäveden kunta perustettiin 1869.

Kirkolla © Museovirasto
Kirkolla
Pienen kappelikirkon tilalle rakennettiin C.L.Engelin piirtämä kirkko, mutta se paloi salaman sytyttämänä 1887. Nykyisen kirkon suunnittelijana on toiminut arkkitehti Josef Stenbäck. Heinäveden kirkko on Suomen toiseksi suurin puukirkko.

Vanhimpia tehdaslaitoksia ovat Palokinkosken raamisaha, Kermankosken saha ja Säynätkosken saha. Heinäveden reitti kanavoitiin 1895-1915.

Luostarikeskukseksi Heinävesi tuli toisen maailmansodan jälkeen. Uuden- Valamon miesluostari jatkaa Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostarien perinteitä. Lintulan naisluostari taas sijaitsi ennen Kannaksen Kivennavalla. Uuden-Valamon luostarikirkon on suunnitellut Ivan Kudrjavzev ja Lintulan kirkon Vilho Suonmaa.

Tunnettu kansanrunoilija Olli Kymäläinen (1790-1855) asui Heinäveden Karvion kylässä.