HAUKIVUOREN VAAKUNA Lähdemateriaalia
Montolan kalkkikiviuuni © Mikkelin maakunta-arkisto
Montolan kalkkikiviuuni

Haukivuoren alueelta on löydetty kivikaudenaikaisia asuinpaikoja, mutta varsinaisesti asutus juurtui seudulle vasta 1400-1500-lukujen vaihteessa. Ratsumestari Gerhard Löwe, joka 1600-luvulla oli saanut alueen taloja läänityksekseen, rakennutti Haukivuorelle, tosin keskeneräiseksi jääneen, pienen ristikirkon. Kun Haukivuoresta 1737 tuli Pieksämäen rukoushuonekunta, vanha kirkkorakennus korjattiin rukoushuonekunnan kirkoksi. Vuonna 1782 Haukivuoresta tehtiin Pieksämäen kappeliseurakunta. Sille rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa pian 1949 tehdyn peruskorjauksen jälkeen. Vain kellotapuli säilyi. Nykyinen, siis Haukivuoren kolmas kirkko valmistui 1951. Suunnittelijana oli Veikko Larkas.

Haukivuoren kirkon kellotapuli v. 1979
© Suur-Savon museo
kuva: Matti Liukkonen
Kellotapuli
Omana Pieksämäestä erotettuna kuntana ja seurakuntana Haukivuori on ollut vuodesta 1873 lähtien. Kyyveden rannalle perustettu Haukivuoren saha aloitti toimintansa 1901.