ANTTOLAN VAAKUNA Lähdemateriaalia
Suur-Savon osuuskauppa Anttolassa
© Mikkelin maakunta-arkisto
Suur-Savon osuuskauppa
Anttolan alue on aikoinaan kuulunut Savilahden eli Mikkelin pitäjään. Vanhimpia merkkejä ihmisten liikkumisesta seudulla ovat kivikaudenaikaiset irtolöydöt ja kalliomaalaus Siikaveden itärannalla.

Suurin osa kunnan maa-alasta on entisiä Anttolan kartanon tiluksia. Kartano syntyi, kun liivinmaalainen aatelismies Menschik Baranoff sai 1600-luvun alussa Etelä-Savosta laajan läänityksen ja rakennutti asunnokseen Anttolan kartanon. Kartanon isännistä eversti Klaus Johan Baranoff 1660-luvulla ja vänrikki Erik Johan Wirilander 1780-luvulla suunnittelivat alueelle oman seurakunnan perustamista, mutta vasta 1867 Anttolasta muodostettiin Mikkelin rukoushuonekunta ja 1872 oma seurakunta. Mikkelin alueiden lisäksi siihen yhdistettiin osia Juvan, Puumalan ja Ristiinan pitäjistä. Anttolan kunta aloitti toimintansa 1875.

Räätäli Hämäläinen vaimoineen v. 1906
© Mikkelin maakunta-arkisto
Räätäli Hämäläinen

Kirkko on siirretty nykyiselle paikalleen Juvalta. Myöhemmin siihen liitettiin arkkitehti A. Loenbomin suunnittelema kellotorni. Kirkon sisustus on arkkitehti Alvar Aallon käsialaa.

Puutavarakuljetukset työllistivät anttolalaisia 1900-luvun alussa. Silloin "parrilastissa seilattiin pitkin Saimaan aaltoja".

Kuntoutus- ja tutkimuskeskus Anttolanhovi aloitti toimintansa 1980.

Eräs tunnetuimpia anttolalaisia on hiihtäjäkuuluisuus Eero Kolehmainen.