Taloudelliset vaikeudet 

Varojen puute vaivasi Antellin koulua koko sen toiminta-ajan. Peruspääomaa Antellin sisaruksille ei ollut, vaan he olivat ostaneet koulutalon velkarahalla. Veljensä suhteiden avulla heille oli myönnetty koulun toimintaan avustus keisarin käsikassasta, mutta se ei riittänyt menojen katteeksi.

Talouden tukena olivat myös oppilailta kootut koulumaksut, mutta niistä oli tarvittaessa mahdollisuus saada vapautus. Niinpä valtionavun saaminen oli ratkaisevan tärkeää. Sen lisääminen tai edes ennallaan pitäminen oli kuitenkin työn takana. Metodistikirkkokin oli tullut koulun osakkaaksi johtajattarien taloudellisten vaikeuksien takia. 

Kieliriitojen heijastumat 

Varojen puutteen lisäksi koulun toimintaa varjostivat Mikkelissä käydyt kieliriidat. Antellin koulun kohdalla ne kärjistyivät, kun kaupunkiin 1872 perustettiin suomekielinen kansakoulu ja 1879 suomenkielinen tyttökoulu. Varsinkin viimemainitusta tuli ruotsinkielisen Antellin koulun vakava kilpailija.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Alina Antell ja alaluokkalaiset © Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjasto

Sekä suomenkielisessä tyttökoulussa että Antellin koulussa opettajana toiminut - ruotsinkielinen mutta suomenmielinen - rovasti Gulin antoi kouluista seuraavanlaisia vertailevia lausuntoja: "Mitä ensinkin opettajiin ja opettajattariin tulee, minun on ehdottomasti asetettava suomalainen koulu ruotsalaisen edelle.Suomalaisen koulun opettajat olivat vuodesta vuoteen melkein samat; ruotsalaisessa he sen sijaan vaihtuivat alituiseen.

Sen tarkempaa valintaa suorittamatta neiti Antell otti opettajaksi kenet sattui; usein tottumattomia tyttöjä, joilla ei ollut aavistustakaan pedagogiikasta, ja itse hän tahtoi määrätä arvosanat useimmissa aineissa samoin kuin siirrot luokalta toiselle. Oppilaitakin ajatellen näiden koulujen ero oli huomattava. --- Edistyminen Antellin koulussa oli aivan mitätöntä, kun suurin osa ajasta kului ruotsinkielisten sanojen, lauseparsien ja lauseiden selittämiseen." 

Aivan päinvastaisen kuvan Antellin koulusta antoi siellä oppilaana ollut Karl August Tavaststjerna. Tämä Annilan kartanossa lapsuutensa viettänyt suomenruotsalainen kirjailija-runoilija piti ruotsinkielisen sivistyksen juurruttamista mikkeliläisiin ensiarvoisen tärkeänä.

Hän vastusti suomenkielisen tyttökoulun perustaminen ja piti sitä ainoana syynä Antellin koulun oppilaspulaan: 
"Täällä oli kaksikymmentä vuotta aikaa ja varoja uhraamalla koetettu ylläpitää sekä ruotsalaista tyttökoulua että kirjakauppaa, ja viimeiset voimat tässä oli kulutettu vanhan, ruotsalaisen asian hyväksi - mutta kuinkas kävi?

Tulee mikä tuleekaan muualta tusinaopettaja Jyväskylän seminaarista [tyttökoulun ensimmäinen johtajatar Sofia Hagman] ja perustaa suomalaisen tyttökoulun ja kohta on oppilaiden luku vähentynyt niin, että täytyy ottaa köyhiä lapsia kadulta ja antaa heille ilmaiseksi kasvatusta, ettei oppilasmäärä aivan liika vähältä näyttäisi", 
kirjoitti Tavaststjerna. Sanasotaa käytiin myös lehtien palstoilla.