Opettajat

Alkuvuosina aina vuoteen 1861 asti Antellin neidit olivat sekä koulunsa johtajia että sen ainoita opettajia.

 

Omaan koulurakennukseen siirtymisen jälkeen opettajia palkattiin lisää, niin että esim. 1872 heitä oli seitsemän ja 1900-luvun alussa jo 12. Suuri osa oli tilapäisiä tuntiopettajia ja opettajakunnan vaihtuvuus sen takia melko suuri. 

 

Raskas menetys koettiin vuoden 1891 alussa, kun Alexandra Antell pitkään sairastettuaan kuoli. Hän opetti sairaudestaan huolimatta elämänsä loppuun asti. Koulu jäi Alina Antellin eli "tant Alinan" hoidettavaksi. Alexandra Antellin suurennettu valokuva oli siitä lähtien kunniapaikalla Antellin koulun juhlasalissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Juhlasali © Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjasto

Koulutyö

Koulutyötä leimasi uskonnollisuus ja isänmaallisuus. Päivä aloitettiin ja lopetettiin rukouksella, Runeberg ja Topelius olivat henkisiä esikuvia.

Myös kielten oppimista pidettiin tärkeänä. Äidinkielen, ruotsin, lisäksi Antellin koulussa opiskeltiin saksaa, suomea, ranskaa ja myöhemmin - valtiovallan määräyksestä - myös venäjää.

Muita oppiaineita olivat uskonto, eläin- ja kasvioppi, maantiede, historia, aritmetiikka, geometria, algebra, fysiikka, kaunokirjoitus, käsityöt, laulu, voimistelu ja terveysoppi.

Tunnit pidettiin aamupäivisin klo 9-12 ja iltapäivisin klo 15-17, paitsi keskiviikkona ja lauantaina, jolloin ei ollut iltapäivätunteja.

Varsin usein luokassa työskenteli samanaikaisesti kaksi luokkaa, mutta "kaikki sujui aina luontevasti ja häiriöttä", muisteli koulussa oppilaana ollut Sirpa Tolonen.