Toiminnan lopettaminen

Koulun viimeisiä vuosia leimasi Alina Antellin sitkeä taistelu oppilaitoksensa puolesta. Antellin koulun vastustajiin lukeutuivat paitsi paikkakunnan suomenmieliset myös kouluhallituksen tarkastajat. 

 

Tarkastaja Lars Nevanlinna mm. antoi murskaavan arvostelun koulusta ja sen oppilaitten tiedoista. Alina Antell taas piti työtään kutsumustyönä, jota ajan uudistusvaatimukset eivät saaneet horjuttaa.

 

"Mitä minuun tulee", hän kirjoitti, "pidän tiukasti kiinni elämäntyöstäni niin kauan kuin minun rakastettu Taivaallinen Isäni niin tahtoo ja antaa minulle armoa ja voimaa siihen, hyvin tietäen, että Hän huolehtii jatkuvasti tästä omasta koulustaan ja että Hän ei anna kunniansa joutua häpeään. Sillä jos Hän tahtoo antaa mahdollisuuden, niin mikään senaattori tai ylitarkastaja tai muu ei voi olla sitä vastaan."  

Alina Antell joutui kuitenkin luopumaan. Koulu lopetettiin 29.5.1914 toimittuaan Mikkelissä 60 vuotta. Tant Alina oli tuolloin 78- vuotias. Hän muutti Mikkelistä Helsinkiin ja vietti viimeiset vuotensa Helsingin Oulunkylässä. 

 

Omaa eläkettä hänelle ei ollut kertynyt, ainoastaan se eläke jonka hän sai jo varhain kuolleen isänsä jälkeen. Siihen tuli arvokas lisä, kun valtionhoitaja Per Evind Svinhufvud kävi henkilökohtaisesti luovuttamassa entiselle koulunjohtajattarelle valtion ylimääräisen eläkekirjan.  

 

lina Antell kuoli Oulunkylässä 14.3.1925 ja haudattiin sisarensa viereen Mikkelin vanhalle hautausmaalle. Oppilaiden ja ystävien lahjoittama Alexandra ja Alina Antellin hautapatsas paljastettiin 10.7.1927. Antellin koulu oli ollut

 

"kahden lujatahtoisen naisen elämäntyö, jonka olivat muovanneet heidän uskonsa, taitonsa, uutteruutensa ja lapsiin kohdistuva rakkautensa. Koulun hengessä sisarukset olivat toteuttaneet yhteisen unelmansa",

kirjoitti Sirpa Tolonen Antellin koulua muistellessaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Alina Antell kotipihallaan © Mikkelin kaupunginkirjasto-Etelä-Savon maakuntakirjasto